Kokkola-lehti

Kaikkien kokkolalaisten Einari - Kaupunginlääkäri Einar Cederberg hoiti potilaan ilmaiseksi ja saattoipa vielä maksaa itse kalliit lääkketkin

Kaupunginlääkäri Einar Cederberg oli erittäin pidetty kaupunkilaisten parissa.

Kokkolan kaupungin täyttäessä 375 vuotta Kokkola-lehti ja Nuorkauppakamari järjestivät yhdessä äänestyksen kaikkien aikojen kokkolalaisesta. Einar Cederberg sai ylivoimaisesti eniten ääniä. Perusteluina oli, että hänellä oli aina aikaa ja hänen käytöksensä oli aina ystävällistä ja asiallista.

Einar syntyi Johannes ja Josefiina Cederbergin perheen kuudentena lapsena 29.11.1894. Heidän kotinsa sijaitsi osoitteessa Tehtaankatu 28, Länsipuistoa vastapäätä, missä talo on yhä edelleen.

Cederbergien perhe oli täysin kaksikielinen, mutta ratamestarina toimineesta isä Johanneksesta tuli voimakas suomen kielen ja suomalaisuuden edistäjä ja hän kuului suomalaisen yhteiskouluhankkeen puuhamiehiin.

Siksi Einar aloitti koulunsa naapurissa sijainneessa suomalaisessa yhteiskoulussa, josta hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1914. Einar oli jo varhain tiennyt, että lääkärin ammatti on se, jossa hän voi parhaiten palvella ja saada suurimman tyydytyksen työstään. Niinpä hän aloitti opintonsa lääketieteellisessä tiedekunnassa heti ylioppilaaksi tulonsa jälkeen ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1927.

Helsingissä hän oli tavannut tulevan vaimonsa, sairaanhoitaja Ingrid Andströmin. Nuori aviopari muutti Kokkolaan, jossa Einar oli saanut vakinaisen viran toisena kaupunginlääkärinä. Einar hoiti myös koulu- ja tuberkuloosilääkärin tehtäviä. Einar onkin sanonut, että työ lasten parissa on hänelle kaikista mieluisinta. Hän mm. lähetti sanomalehden välityksellä viestin vanhemmille, että lasten pitäisi syödä kaurapuuroa joka aamu ennen kouluun lähtöä, kun oli havainnut lapset laihoiksi ja kalpeiksi.

Einar Cederberg jäi eläkkeelle vuonna 1958, mutta jatkoi työtäään yksityislääkärinä aina kuolemaansa asti. Monella kokkolalaisella onkin muistoja hänestä hänen pitäessään vastaanottoa kotinsa yhteydessä Tehtaankadulla. Sairaalapaikkojen vähäisyyden vuoksi hän teki paljon kotikäyntejä, ja näiltä käynneiltä hänestä on kerrottu paljon tarinoita. Jos perhe oli köyhä, eikä sillä ollut varaa maksaa lääkärinpalkkiota, Einar hoiti potilaan ilmaiseksi ja saattoipa vielä maksaa itse kalliit lääkketkin. Joskus kelpasivat palkkioksi paistetut silakat, jotka olivat Einarin suurta herkkua.

Einarin ollessa nuori koulupoika isä Johannes oli pannut poikansa kesäisin ruumiilliseen työhön, mm. Ykspihlajan satamaan, jossa hän solmi elinikäisiä ystävyyssuhteita. Tämän seurauksena Einarista tuli kaikkien kokkolalaisten Einari säätyyn ja varallisuuteen katsomatta.

Einarin ja Ingridin perheeseen syntyi kaksi lasta, Birgitta ja Johannes. Johannes kertoo, että isänä Einar oli humaani, laajakatseinen, huumorintajuinen ja iloinen ihminen, josta onnellisuus heijastui sekä omaisiin, että hänen lukuisiin potilaisiinsa.

Perheeseen kuului myös Ingridin äiti, Elsa Andström, joka oli Einarille hyvin mieleinen anoppi ja Einar oli Elsalle mieleinen vävy.

Einarin lapsuudenkodin käyttäytymissäännöt ja kasvatuskulttuuri siirtyivät myös hänen omaan perheeseensä ja kantoivat kaunista hedelmää. Yksi Johannes-isän elämänohjeista pojille oli: ”Älkää koskaan näyttäytykö lastenne edessä alkoholin vaikutuksen alaisena”. Tämä ohje on siirtynyt sukupolvelta toiselle.

Einar Cederberg oli mukana monessa: hän oli mieskuoro Manskörin pitkäaikainen puheenjohtaja ja toimi useita vuosia GSF:n varakommodorina. Hän harrasti Kokkolan historiaa ja oli myös keskussairaalahankkeen varhaisia alullepanijoita.

Kokkolan kaupunki omisti hänen muistolleen vuonna 1973 paljastetun Tyrsky-patsaan, jonka jalustaan on kaiverrettu sanat ”Ihmisen suuruus ilmenee tavassa kohdella lähimmäisiään”.

Patsaan suunnitelija on Karl G. Nylund.

Tänä vuonna jaettiin muutaman vuoden tauon jälkeen Cederberg -mitali, jonka sai infektioylilääkäri Marko Rahkonen. Mitaliin on kaiverrettu sanat experimentia, sapientia, modestia. Suomeksi sanat merkitsevät kokemus, viisaus, vaatimattomuus. Nämä ovat kaikki Einariin liitettyjä ominaisuuksia.

Kun Einar vuonna 1965 kuoli, oli suru Kokkolassa aitoa ja laajaa.

Hänen muistonsa kuitenkin elää hänen hyvissä teoissaan.

Lähteet: Johannes Cederbergin haastattelu ja hänen kotiarkistonsa

Elisa Maunumäki