Paikallisuutiset

Keskipohjanmaa selvitti, mitä kesätöitä alueen kuntien ja kaupunkien naisjohtajat ovat tehneet – Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila oli töissä vanhempiensa liikkeessä, Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto tienasi opiskelurahat puutarhalla

"Jokainen johtaja on persoona ja tekee työtä persoonallaan. En usko, että sukupuolella on suuresti väliä", sanoo Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto

Ylivieskan kaupunginjohtajaMaria Sorviston ensimmäinen varsinainen palkallinen kesätyö oli kastella kukkia ja taimia Piha ja Puutarha J. Ahvenjärvellä Ylivieskassa. Sorvisto oli töissä puutarhalla useampana vuonna ja oppi muun muassa kasvattamaan pistokkaista pensaita.

– Olin puutarhalla töissä myös yo-kesänä, ja siitä jäi jonkinmoinen pesämuna, kun lähdin syksyllä opiskelemaan, Sorvisto sanoo.

Naisjohtajien kesätyöpaikat nousivat valtakunnallisen kiinnostuksen kohteeksi Sanna-Marinin (sd.) noustua pääministeriksi. Keskipohjanmaa selvitti, minkälaisen arvon kuntien ja kaupunkien naisjohtajat antavat ensimmäisille kesätyökokemuksilleen.

Sorvisto pitää kesätöitä merkityksellisinä olipa kyse mistä työstä tahansa.

Ensimmäiset työtodistukset ovat nuorelle tosi tärkeitä, jotta saa seuraavia työpaikkoja. Mitä työ on, sillä ei ole merkitystä. Päivi Karikumpu Nivalan kaupunginjohtaja

– Työnantajat arvostavat työkokemusta. Ei ole väliä, miltä alalta kokemusta on. Silti oppii työnteon mallin ja tietää, mitä se työ on.

Sorviston mielestä olisi yhtä mielenkiintoista tietää, mitä töitä kaupunkien ja kuntien johdossa olevat miehet ovat tehneet.

– Ajattelen, että kun toimitaan julkisessa virassa ja johtajana, sukupuoli ei ole niin suuri kysymys. Varmasti kaikki nuoret ovat tehneet monenlaisia töitä ja se on yhtä tärkeää.

Maria Sorvisto on koulutukseltaan oikeustieteiden maisteri. Opiskeluaikana hän työskenteli vienti- ja myyntitehtävissä Rovaniemellä Lappset Group Oy:lla, josta hän sai ensimmäisen vakituisen työpaikan. Rovaniemeltä tie vei Haapaveden Opistoon opettamaan oikeustieteelliselle linjalle. Vuonna 2009 hänet valittiin Haapaveden kaupungin hallintojohtajaksi.

Naista hallintojohtajana ei ihmetelty Haapavedellä tuolloin, joten Sorviston mielestä on kummallista, että naiseus on viime aikoina noussut ihmetyksen aiheeksi.

– Jokainen johtaja on persoona ja tekee työtä persoonallaan. En usko, että sukupuolella on suuresti väliä.

Vapaa-ajallaan Sorvisto toimii TD:n (tekninen asiantuntija) tehtävissä Hiihtoliitossa.

– Sielläkään asia ei ole juuri noussut esille, vaikka selkeästi urheilun hallinnon tehtävissä on ollut todella vähän naisia.

Kannuksen kaupunginjohtajaTerttu Korte seurasi ihmetyksellä keskustelua pääministeri Sanna Marinin työskentelystä kaupan kassalla.

– Se on normaalia ja luonnollista, kun ajattelee, että on opiskelijasta kyse. Kaupan kassalla työskenteleminen on yhtä arvokas kokemus kuin muutkin.

Korte teki opiskeluaikana yhden kesän siivoushommia.

– Nuorempana kotitilani tarjosi riittävästi kesätöitä aina maatalouslomituksesta lähtien.

Ennen valmistumista kauppatieteiden maisteriksi hän oli kesätöissä Ylivieskan kaupungin rahatoimistossa erilaisissa toimistohommissa. Työuran hän on tehnyt Alavieskan elinkeinoasiamiehenä ja kehitysjohtajana kunnes hänet valittiin Kannuksen kaupunginjohtajaksi 13 vuotta sitten.

Kesätyöt olivat opiskelun kannalta tärkeitä ja mahdollistivat sen, ettei opiskelijan tarvinnut elää pelkästään lainarahalla.

– On tosi hienoa, että nuorilla on mahdollisuus tehdä kesätöitä, vaikka ne olisivat minkälaisia. Tulee se tuntu, että rahan eteen pitää tehdä työtä. Olen omia lapsiakin kannustanut kesätöihin nuoresta lähtien.

Nivalan kaupunginjohtajan Päivi Karikummun kotona Kiuruvedellä oli maitotila, joten hän työskenteli kaikenlaisissa maatilan töissä heinätöistä rehuntekoon. Vieraan palveluksessa hän oli noin 19-vuotiaana Autoputkola Oy:ssä, jossa hän teki toimistotehtäviä, laskutuksia, asiakaspalvelua yms. autoliikkeen kassalla.

– Annan ison arvon kesätöille, kyllä niillä on varmasti vaikutusta. Nuori näkee erilaisia ammatteja ja mikä voisi kiinnostaa jatkossa.

Nivalassa käytössä on nuorten kesäduunisetelit.

– Ensimmäiset työtodistukset ovat nuorelle tosi tärkeitä, jotta saa seuraavia työpaikkoja. Mitä työ on, sillä ei ole merkitystä.

Karikumpu ymmärtää keskustelua Sanna Marinin uranousua vaatimattomista oloista valtakunnan huipulle.

– Kyllä varmaan tausta tuo pikkuista nälkää työn tekoon ja tuo opiskelumotivaatiota.

Karikumpu tuli Nivalan kaupunkiin ensin kaupunginsihteerin viransijaiseksi ja myöhemmin hallintojohtajaksi. Nivalan kaupunginjohtajaksi hänet valittiin viisi vuotta sitten. Hän on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri.

Naisjohtajana hän on kokenut positiivista ihmetystä.

– Kun minut valittiin, ehkä ensimmäinen vuosi oli sitä, että vau, olet rikkonut lasikaton. Valintani jälkeen kunnallisalalle on tullut paljon naisjohtajia.

Kokkolan kaupunginjohtajaStina Mattila on yrittäjäperheen esikoinen. Virallinen työtodistus on kesältä 1986, jolloin hän työskenteli 15-vuotiaana vanhempiensa kodinkoneliikkeessä. Varaston siivoamisesta aloittaen Mattila sai tehdä kaikkia töitä liikkeessä asiakaspalvelua ja kirjanpitoa myten.

Vanhempien kanssa töiden tekeminen ei aina ollut helppoa.

– Kiitokset omille vanhemmille, että he uskoivat ja luottivat ja antoivat tehdä töitä, Mattila sanoo.

Stina Mattila opiskeli kauppatieteiden maisteriksi Hankenilla Vaasassa. Hän on toiminut esimiestehtävissä vuodesta 1998 lähtien: ensin Fortumilla talouspäällikkönä, sitten Muhoksen kunnan hallinto- ja talousjohtajana sekä Kempeleen kunnan talousjohtajana. Kokkolan kaupunginjohtaja hän on ollut vuodesta 2016 lähtien.

– Sinänsä hymyilyttää keskustelu siitä, mistä on lähdetty liikenteeseen. Kaikkihan me olemme jostain aloittaneet.

Nykynuorelle kesätyökokemus ja palkka ovat yhtä tärkeitä kuin ennenkin. Nuoren näkökulma työhön ei ole muuttunut, vaikka suhtautuminen ja sitoutuminen onkin muuttunut.

– Toivon, että hanttihommmia ei väheksyttäisi, sillä nekin ovat tärkeitä, Mattila pohtii.

Kesätöistä on jäänyt mukavat muistot nykyisille naisjohtajille. Haapaveden vs. kaupunginjohtajaMarjukka Manninen kertoo olleensa tallilla kesätöissä ensimmäisen kerran 12-vuotiaana.

– Olin leiri-isosena eli huolehdin leiriläisistä, vedin maastoja, pidin apuopena tunteja, hoidin hevosia ja toimin paskalinkona eli puhdistin karsinoita, manninen kertoo.

Reisjärven vs. kunnanjohtajaMarjut Silvast aloitti kesätyöt lapsenvahtina 15–16-vuotiaana. 18-vuotiaasta lähtien hän oli kesätöissä postiaseman hoitajana huolehtien sekä posti- että postipankkipalveluista.

– Hoidin asiakaspalvelua ja rahaliikennettä siihen aikaan, kun rahaa nostettiin tiskiltä ja pankkikirjat kirjoitettiin käsin.

Pietarsaaren kaupunginjohtajaKristina Stenman teki nuoruudessaan paljon myyjän töitä, esimerkiksi Maailman Luonnon Säätiön kaupassa Korkeasaaren eläintarhassa.

– Opiskeluaikana olin Stockmannin tavaratalossa myyjänä kenkä-, kosmetiikka- ja äänilevyosastoilla, ja sitten myös Akateemisessa kirjakaupassa.

Pari kesää hän oli Finncarriers’in reklaamatio-osastolla ja yhden kesän Helsingin raastuvanoikeuden yleiskansliassa.

Pietarsaaren kaupunginjohtaja Kristina Stenman teki nuoruudessaan paljon myyjän töitä.

– Aika paljon tein opintojen aikana myös opettajan sijaisuuksia eri kouluissa Helsingissä, lähinnä englannin kielessä, sillä opiskelin englantia oikeustieteen opintojen ohessa.

Opintojen loppuvaiheessa menin työhön Pakolaisneuvonta ry:hyn sihteeriksi, ja siellä jatkoin lakimiehen töitä valmistuttuani.

//27.12. kello 10.46 Muokattu jutun otsikkoa.