Kotimaa

Keskustelut Suomen uudesta palkkamallista katkesivat – Työnantajat: "SAK:laiset liitot katsoivat, että taistelun tie on parempi tie"

Viimeinen mahdollisuus estää torstain laajat poliittiset lakot menetettiin keskiviikkona, kun työnantajien ja palkansaajien keskustelut päättyivät tuloksettomina. Osapuolet syyttivät umpisolmusta toisiaan ja SAK hallitusta.

Suomessa toteutuvat laajat poliittiset lakot torstaina. Viimeinen mahdollisuus lakkojen estämiseksi oli keskiviikkona, kun keskeiset palkansaajajärjestöt ja työnantajajärjestöt istuivat saman pöydän ääreen Helsingissä työnantajapalatsissa Eteläranta 10:ssä.

Keskusteluille oli varattu aikaa useampi tunti, mutta osapuolet tulivat huoneesta ulos jo puolen tunnin päästä. Keskiviikon keskustelulta ei myöskään odotettu ihmeitä. Osapuolet ovat valmiiksi hyvin kaukana toisistaan, joten oletusarvo oli, että keskustelut loppuvat heti kättelyssä.

Eri osapuolet eivät mahtuneet edes antamaan haastatteluja samaan aikaan, vaan jokainen antoi nopeat lausuntonsa medialle kokoustilan aulassa.

Kaikki syyttelivät umpisolmusta toisiaan.

– Tuossa pöydässä äsken todettiin, että meillä oli ikkuna käydä keskusteluja ja alkaa neuvottelut, mutta SAK:laiset liitot katsoivat, että taistelun tie on parempi tie, eli nyt ei päästä eteenpäin, Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n puheenjohtaja Jarkko Ruohoniemi sanoi.

Keskusteluissa oli alun perin kyse uuden palkkamallin luomisesta Suomeen. Työministeri Arto Satonen (kok.) antoi työmarkkinaosapuolille marraskuussa toimeksiannon, että niiden tulisi laatia hallitukselle esitys uudesta vientivetoisesta palkanmuodostusmallista ja luovuttaa esityksensä 8. tammikuuta mennessä.

SAK:n koplaus ajoi karille

Työnantajien mukaan pulmaksi keskusteluissa muodostui se, että palkansaajakeskusjärjestö SAK "koplasi" neuvotteluihin myös muut hallituksen työelämäuudistukset, joista olisi pitänyt neuvotella kokonaisuutena.

Tätä vaatimusta pönkittämään SAK ilmoitti työtaisteluista, jotka alkavat nyt. Lakkoilmoituksen tavoitteena oli siten painostaa maan hallitus ja työnantajat neuvottelemaan työelämäuudistuksista ja palkanmuodostusmallista kokonaisuutena.

–  Suurin osa näiden keskustelujen osallistujista olisi halunnut jatkaa neuvotteluja Suomen työmarkkinamallista alkuperäisen toimeksiannon mukaan. Niin me työnantajat kuin pääosa palkansaajajärjestöistä. On erittäin valitettavaa, että yksi osapuoli teki tällaisen koplauksen, johon keskustelut keskeytyivät toistaiseksi, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen sanoi keskustelujen katkettua.

SAK syytti maan hallitusta

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta puolestaan näki keskustelujen katkeamisen syyllisenä maan hallituksen.

– Ei tullut sellaista signaalia hallitukselta, että tässä hallitus voisi neuvotella myös työrauhasta ja paikallisesta sopimisesta. Sen takia meidän pitää nyt lopettaa neuvottelut työmarkkinamallista, Eloranta sanoi.

Sekä pääministeri Petteri Orpo (kok.) että työministeri Satonen totesivat jo viime viikolla SAK:n lakkoilmoitusten jälkeen, että hallituksen työelämäuudistuksia ei paketoida yhdeksi isoksi neuvottelukokonaisuudeksi.

Tilanne tarkoittaa nyt, että osapuolet eivät enää palaa neuvottelupöytään. Samalla se tarkoittaa, että osapuolet eivät pysty luomaan Satosen toimeksiannon mukaista yhteistä näkemystä Suomen työmarkkinamallista määräaikaan mennessä.

Satonen totesi jo marraskuussa, että mikäli osapuolet eivät yhteistä esitystä loppiaisen jälkeen saa aikaiseksi, hallitus etenee asiassa lainsäädäntötietä pitkin. Toisin sanoen hallitus laatii hallituksen esityksen uudesta mallista, jota työmarkkinaosapuolet pääsevät kommentoimaan osana lain lausuntokierrosta.

SAK:n Elorannan mukaan on epätodennäköistä, että neuvotteluja enää jatketaan ennen Satosen asettamaa takarajaa.

– Aikaa ei ole paljoa ja aika paljon pitäisi muuttua, että tänne takaisin tulisimme. Kovin todennäköistä se ei nyt ole, Eloranta sanoi.

AKT pahoittelee lakkojen aiheuttamaa harmia

Lakkojen suurimmat vaikutukset kansalaisiin tulevat julkisen liikenteen lakoista. Myös ruokakaupoissa saattaa näkyä puutteita valikoimissa, koska kaupan logistiikka menee lakkoon.

Julkisessa liikenteessä lakossa on Auto- ja kuljetusalan AKT:n työehtosopimuksissa olevia linja-autonkuljettajia ja raideliikenteessä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) väkeä. Vaikutukset näkyvät koko maassa, mutta etenkin suurten kaupunkien työmatkaliikenteessä luvassa on suuri kaaos.

AKT:n puheenjohtajan Ismo Kokon mielestä lakot johtuvat maan hallituksesta ja työantajajärjestöistä, eikä lakkoon menevistä liitoista.

– Lakkoon osallistuu 17 000 työntekijää ja useita toimialoja. Suurimmat vaikutukset ovat julkiseen liikenteeseen isoissa kaupungeissa. Täytyy pahoitella sitä, että ihmisille tulee tästä hankaluuksia, Kokko sanoi.

– Samaan hengenvetoon täytyy kyllä ihmetellä, että ensin hallitus sanoo meille, että ei haluta neuvotella, ja sitten työnantajat sanovat, että ei, emme halua neuvotella kuin hyvin rajatusta alueesta. Molemmat kuitenkin jatkuvasti puhuvat, että ollaan jossain kriisissä, mutta ei se täällä [kokoushuoneissa] näy, hän jatkoi.