Mielipiteet

Kim Nikulan mielipidekirjoitus: Sisäistä turvallisuutta ei rakenneta ilman rahaa — Rikoslaki on päivitettävä ensilinjan auttajien turvaksi

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL on huolissaan pelastustoimen ja sisäisen turvallisuuden tulevaisuudesta. Päättäjien on tunnistettava ja ennakoitava varautumiseen ja pelastustoiminnan suorituskykyyn vaikuttavat kriittiset tekijät. Mikäli Suomen tavoitteena on olla turvallisuuden kärkimaa, pelastustoiminnan lähipalvelut ja alan kehitys on varmistettava nykyistä pitkäjänteisemmällä rahoituksella ja yli hallituskauden yltävällä ohjelmalla.

Hyvinvointialueilla ympäri Suomen on pelastajapula. Henkilöstövaje kasvaa vielä nykyisestä, kun pelastusalan ammattilaisista eläköityy noin neljännes vuosikymmenen loppuun mennessä. Lisäksi tarvitaan yli tuhat pelastajaa pelastustoiminnan palvelutason varmistamiseksi.

Suomi tarvitsee 2 500 pelastajaa vuoteen 2030 mennessä. Edellytämme riittäviä talousresursseja pelastajien määrän kaksinkertaistamiseksi nykyisestä. Noin viiden miljoonan euron pysyvä korotus valtion vuotuisessa talousarviossa varmistaa pelastajien uudet koulutuspaikat.

Pelastajien koulutusta on uudistettava ja nykyisille sekä tuleville sisäisen turvallisuuden osaajille on tarjottava kiinnostavia jatkokoulutus- ja työuramahdollisuuksia. Ennenaikaiset eläköitymiset kuormittavat yhteiskunnan taloudellista kantokykyä, pelastuslaitosten operatiivista suorituskykyä ja koulutusjärjestelmää.

Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusuudistus on toteutettava vuonna 2025. Lainsäädäntöhanke on käynnistettävä pikaisesti ja koulutusuudistuksen toteutukselle on varattava rahoitus valtion talousarviossa.

Pelastustoimen ja päättäjien on syytä myös olla huolissaan alan veto- ja pitovoimasta. Pelastusala kilpailee monien muiden alojen rinnalla tulevaisuuden osaajista ikääntyvän työvoiman Suomessa. Palkkaus on yksi merkittävimmistä työn veto- ja pitovoimatekijöistä. Alan palkkausta on kehitettävä ja huolehdittava sen kilpailukykyisyydestä.

Rikoslaki on päivitettävä ensilinjan auttajien turvaksi. Ensihoitajiin ja pelastaja-ensihoitajiin kohdistuva väkivalta ja sen uhka ovat nykyisin toistuvasti mukana hälytystehtävillä ambulanssissa, kaduilla ja yksityisasunnoissa.

Auttajaan kohdistuvaa väkivaltaa ei saa hyväksyä työn ominaispiirteenä yhteiskunnassa eikä työpaikoilla, vaan hänelle on tarjottava lainsäädännöllinen viranomaissuoja. Väkivaltateosta on rangaistava samalla rangaistusasteikolla kuin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta jo tehdään. Yhteiskunnan on osoitettava, että auttajaan kohdistuva väkivalta ei ole sallittua.

Sisäisen turvallisuuden resursseista, suorituskyvystä ja pelastusalan henkilöstöstä on huolehdittava päätöksenteossa mieluummin etu- kuin takapainotteisesti. Tämän ovat osoittaneet yhteiskuntaa ravistelleet viimeaikaiset kriisit. Kansanedustajien ja hallituksen on aidosti kannettava huolta pelastustoiminnasta ja osoitettava se hallitusohjelma- ja budjettikirjauksissa.

Kirjoittaja on Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL järjestön johtaja.