Paikallisuutiset

Korona kaiken keskiössä – suunnitellut säästöt Soitessa on pitänyt unohtaa, vaikka tauti ei ole edes iskenyt kovaa Keski-Pohjanmaalle – "Kaikki se mikä sovittiin säästöjen tekemiseksi on melkein jäänyt"

Ikään kuin torstaista, maaliskuun 12. päivästä olisi kulunut jo pieni ikuisuus. Sanna Marinin hallitus hilasi tuona päivänä tasavallan taistelulipun salkoon koronaepidemian voittamiseksi.

Sota on reilun kuuden viikon jälkeen vielä pahasti kesken eikä lopullisia tappioita tiedä vielä kukaan. Inhimillisten lukujen vihoviimeisin ja pysäyttävin rivi on koronaan kuolleiden määrä. Siitä pidetään päivittäin likimain makaaberia kirjaa.

Toinen asia on talous, jonka kestokykyä mitataan yhä ankarammin joka ikinen rajoitustoimien lamauttama päivä. Kunnat ja kuntayhtymät eivät todellakaan tee poikkeusta, vaikka eroja niidenkin välillä on.

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitea korona on kohdellut tähän saakka suorastaan lempeästi. Toistaiseksi (lauantaihin 25.4. mennessä) vain 16 varmistettua tartuntaa on pelättyä huomattavasti pienempi luku. Kiitos siitä kuuluu koko Soiten henkilökunnalle ja johdolle – sekä hyvälle onnelle.

Kaikki semikä sovittiin säästöjentekemiseksi on melkein jäänyt. Minna Korkiakoski-Västi Soiten toimitusjohtaja

Mutta. Varautumisella ja suojavarusteiden hankinnalla on ollut hintansa. Sen pesuveden mukana ovat huuhtoutuneet pitkään ja hartaasti käännetyt ja kaulitut talouden tasapainottamissuunnitelmat.

– Kaikki se mikä sovittiin säästöjen tekemiseksi on melkein jäänyt. Kuppi on kääntynyt nurinpäin ja käynyt päinvastoin, Soiten toimitusjohtajaMinna Korkiakoski-Västi pelkistää tilanteen.

Kun Soiten valtuusto viime joulukuussa lopulta sai tehtyä päätöksen talouden tasapainottamisesta, 11–14 miljoonan verran säästöjä piti syntyä.

Ei ollut syntynyt aikaisemmin eikä synny nytkään. Ehkä jopa hieman tragikoomista, mutta luvut voivat pysyä samoina. Etumerkki vain vaihtuu.

Toimitusjohtaja voisi heittää kuvitellusta hatustaan lukuja, mutta ei halua sitä tehdä. Kun ei voi tietää.

– Minun täytyy rehellisesti todeta, että emme pysty sanomaan (koronan talousvaikutuksista) tässä vaiheessa häävin mitään. Tai voidaanhan me sanoa, mutta se on spekulointia eikä missään tapauksessa edes ennuste.

Spekuloidaan siis. Onko Soiten koronavarustautumisen hintalapussa kaikki välillisetkin vaikutukset huomioiden kaksi numeroa (kokonaisina miljoonina)?

– Kun otetaan välilliset vaikutukset huomioon, luulen, että luku on kaksinumeroinen, Korkiakoski-Västi huokaa.

Mihin sitä rahaa sitten on kulunut ja mitä säästötoimia on jäänyt tekemättä?

– Henkilöstökustannuksiin ja suojainhankintoihin, Korkiakoski-Västi kiteyttää suurimmat lisäkulut.

Tekemättä jääneiden säästötoimien listalla on mittaa.

– Aioimme keventää lomapalkkavelkoja pitämällä vuosilomia paljon pois, päätimme vähentää henkilöstömäärää, lupasimme vähentää sijaisten määrää, vähentää kiinteistöjä, lupasimme vähentää laitospaikkojen käyttöä...

Ne haaveet ovat kaatuneet toinen toisensa perästä.

Kuntayhtymien kohdalla tulomatematiikka on yksinkertainen. Asiakkaat maksavat osan ja jäsenkunnat valtaosan (263 miljoonaa euroa). Soiten tämän vuoden kulubudjetti on 362 miljoonaa euroa.

Toistaiseksi kunnat ovat laskunsa maksaneet, mutta budjetti ei tule missään tapauksessa pitämään. Siitä ei ole rahtusenkaan epäselvyyttä.

– On aivan liian aikaista alkaa valmistella lisätalousarviota. Siihen asiaan palataan syksyllä. Jos ei lisätalousarvionimikkeen alla, mahdollisen alijäämän kattamisasiana.

Tosiaan alijäämä. Koronalla on kahtalainen – kumpikin taloutta heikentävä – vaikutus: lisäkustannuksia toistaiseksi pääosin varautumisesta ja toisaalta tulojen menetyksiä, kun käyntimäärät keskussairaalassa ovat oleellisesti vähentyneet.

– On olemassa riski, että tulemme tekemään tänä vuonna alijäämää. Soiten perussopimus sanoo, että jos syntyy ylijäämää, se jaetaan jäsenkunnille. Jos syntyy alijäämää, se lisälaskutetaan tilinpäätöksen yhteydessä jäsenkunnilta, Korkiakoski-Västi viittaa ns. perimmäisiin kysymyksiin.

Aivan varmaa on, että tähänkin asiaan on palattava. Ihan oma juttunsa on koronan pitkäaikaiset vaikutukset. Niistä toimitusjohtaja kantaa jo nyt huolta.

– Sosiaalipuolen kustannukset saattavat olla euromääräisesti paljon isompia kuin me tällä hetkellä osaamme edes pelätä ja myös hyvinkin pitkävaikutteisia. Ne ovat päihdehuollon kustannuksia, hyvin vahvasti mielenterveyden kustannuksia ja kaikkein suurimpia lastensuojelun kustannukset.

Kun kyse on koronan tapaisesta ulkoa tulleesta shokista, syyllisiä tuskin haetaan? Korkiakoski-Västi naurahtaa kysymykselle.

– Kyllä täällä hyviä yrityksiä jo on...