Mielipiteet
Lestijokilaakson vanhus- ja vammaisneuvostojen mielipidekirjoitus kertoo tyytymättömyydestä Soiten palveluihin: Kymmenen minuuttia kotihoidon käyntiin — ja siitäkin menee osa raportin kirjaamiseen
Lestijokilaakson kotihoidon kotikäyntien ja laboratoriopalveluiden laatu ja riittävyys ovat aiheuttaneet huolta alueen vanhus- ja vammaisneuvostoissa. Lestijärven, Toholammin ja Kannuksen vanhus- ja vammaisneuvoston puheenjohtajisto on päättänyt antaa asiasta julkilausuman.
Kotihoidon tulee olla kokonaisvaltaista hoitotyötä, eikä pelkästään apua päivittäisissä toiminnoissa kuten esimerkiksi syöminen, peseytyminen ja WC-käynnit ovat. Haluamme muistuttaa, että hoitotyön ihmiskäsitys on holistinen, kokonaisvaltainen. Sen mukaan hoitaja ottaa huomioon asiakkaan paitsi fyysiset, myös psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet.
Kotihoidossa huolta on aiheuttanut erityisesti kotikäyntien kireä, hoitajatkin uuvuttava aikataulu. Hoitajan käynti asiakkaan luona kymmenessä minuutissa ei mielestämme ole riittävä aika. Käynnillä hoitajan on kirjoitettava myös raportti Lifecareen, mikä ottaa oman aikansa. Sekin aika on pois asiakkaan kohtaamisesta ja kuulumisten kyselystä.
Kotihoidon piirissä olevilla ihmisillä on jäljellä myös terveyttä ja toimintakykyä, jota pitää vaalia ja edistää.
Hoitotyössä tulee huomioida siis muutakin kuin fyysiset ja lääkehoitoon liittyvät asiat. Yksinäisyys on iso sosiaalinen ongelma, eikä se ole vanhuksen oma valinta. Siihen liittyy ahdistusta ja toisten ihmisten kaipuuta. Yksinäisyys altistaa masennukselle, unettomuudelle ja monille mielenterveyden häiriöille.
Tutkimuksissa yksinäisyyden on todettu olevan terveydelle haitallisempaa kuin tupakointi tai ylipaino. Se lisää stressihormonin eli kortisolin määrää kehossa, mikä rasittaa elimistöä ja altistaa pitkällä aikavälillä monille sairauksille. Laskua yhteiskunnalle syntyy jo siinä, kun yksinäiset käyvät enemmän lääkärissä.
Kotihoidon piirissä olevilla ihmisillä on jäljellä myös terveyttä ja toimintakykyä, jota pitää vaalia ja edistää. Lestijokilaaksossa ei ole vapaaehtoisten tuottamaa ystävätoimintaa, joten asiakkaan sosiaalisiin ja psyykkisiin tarpeisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hoitajaresursseja tulee lisätä niin, että käynnillä asiakas kokee tulleensa kohdatuksi ja kuulluksi sekä hoidetuksi kiireettömästi. Tyytyväinen asiakas maksaa mielellään laadukkaasta palvelusta.
Mikäli kotikäynnit ovat kolmesti päivässä, tulisi käyntien tapahtua tasaisin välein, esimerkiksi klo 9, 14 ja 20. Muistutamme myös palvelusetelin tarjoamisesta asiakkaille eli yksityissektorin mukaan ottamisesta korjaamaan kotihoidon resurssipulaa ja lisäämään asiakkaan valinnanmahdollisuuksia. Ei ole väliä kuka palvelun tuottaa, kunhan sitä saa.
Laboratoriopalveluverkosto Soiten alueella on periaatteessa kattava, mutta aikoja verikokeisiin Lestijokilaaksossa ei ole aina ollut riittävästi tarjolla, vaikka laboratoriossa on voinut käydä sekä Lestijärvellä, Toholammilla että Kannuksessa. Tämä johtuu siitä, että verikokeita Toholammilla otetaan vain kahtena päivänä viikossa (ti, to) ja Lestijärvellä kahtena päivänä viikossa (ma, ke).
Tähän ratkaisuksi esitämme yhtä päivää lisää Toholammille, sillä onhan kohtuutonta, että huonokuntoinen potilas joutuisi lähtemään Lestijärveltä Kokkolaan verikokeisiin syömättä ja juomatta. Palveluja tulee saada tasavertaisesti Soiten alueella.
Sirkka Juusela-Pekkarinen, Kannuksen vanhus- ja vammaisneuvoston puheenjohtaja
Sauli Konttila, Kannuksen vanhus- ja vammaisneuvoston varapuheenjohtaja
Annikki Salo, Toholammin vanhus- ja vammaisneuvoston puheenjohtaja
Jukka Hannula, Toholammin vanhus- ja vammaisneuvoston varapuheenjohtaja
Silvo Mäkelä, Toholammin vanhus- ja vammaisneuvoston jäsen
Aimo Itäniemi, Lestijärven vanhus- ja vammaisneuvoston puheenjohtaja
Sirpa Parkkila, Lestijärven vanhus- ja vammaisneuvoston sihteeri
Haluatko jatkaa keskustelua aiheesta? Lähetä mielipiteesi toimitukseen tästä linkistä aukeavalla lomakkeella.
Mistä kahvipöydissä juuri nyt puhutaan?
Mielipiteet
