Pääkirjoitukset

Maalittaminen on aikuisten harjoittamaa väkivaltaa – Nykyajan trendi opettaa lapsille ja nuorille kiusaamisen olevan hyväksyttävää

Rikosuhripäivystys tarjoaa apua somekiusaamisen uhreille, nuorille ja lapsille. Somekiusaaminen tarkoittaa kiusaamista ja häirintää sosiaalisessa mediassa ja ilmenee esimerkiksi loukkaavina viesteinä tai kommentteina, uhkailuna, yksityisyyden loukkaamisena tai kuvien ja tietojen levittämisenä ilman lupaa.

Somekiusaaminen voi olla satunnaista tai jatkuvaa ja vaikuttaa vakavasti uhrin elämään. Somekiusaaminen voi joissakin tapauksissa täyttää rikoksen tunnusmerkistön.

Lasten ja nuorten koulukiusaaminen ja ylipäätään kiusaaminen on ollut ja on laajasti esillä mediassa. Osa kommentoijista toivoo, että keskusteluissa ei käytettäisi sanaa kiusaaminen, vaan puhuttaisiin suoraan väkivallasta. Somekiusaamisen kohdalla henkisestä väkivallasta.

Lapsella ja nuorella pitäisi olla luja usko aikuisten tukeen ja turvaan. Heillä pitäisi olla luottamus siihen, ettei tällaista kiusaamista verkossa sallita. Että se on väärin.

Miten he voivat tällaiseen luottaa, sillä aikuiset ihmiset, poliitikkoja ja kansanedustajia myöten, antavat omalla esimerkillään vahvan viestin siitä, että somekiusaaminen on täysin hyväksyttävää. Aikuinen ihminen voidaan valikoida mielipiteidensä tai työnsä vuoksi valtavan ihmisjoukon kiusaamaksi. Tai puhutaan suoraan: väkijoukon henkisen väkivallan maalitauluksi.

Suomen Journalistiliitto otti maanantaina kantaa toimittajan maalittamiseen, johon kansanedustajatkin ovat osallistuneet. ”Osa perussuomalaisten ja kokoomuksen poliitikoista maalittaa toista päivää Iltalehden toimittajaa. Maalittaminen kohdistuu toimittajan persoonaan”, todettiin tiedotteessa. Liitto vaatii hallitus­puolueita kunnioittamaan lehdistön­vapautta. Myös Päätoimittajien yhdistys vaati journalistien työrauhan puolustamista.

Vaikka artikkelissa lukee toimittajan nimi, on hän vain yksi osa juttuprosessia. Mitä isompi media, sen useampi tekijä juttuun on vaikuttamassa aina tuottajasta päätoimittajaan. Median sisällöstä palaute kannattaakin antaa päätoimittajalle, eikä mollata yksittäistä tekijää.

Sisäministeriön mukaan mallittaminen tarkoittaa ilmiötä, jossa jokin taho kehottaa tai yllyttää muita ihmisiä hyökkäämään yhden ihmisen kimppuun esimerkiksi lähettämällä vihaviestejä sähköpostilla tai sosiaalisessa mediassa – kiusaamaan tiettyä ihmistä.

Erityisen vakavaksi tilanteen tekee se, että maalittamisen takana takana on ollut hallituspuolueen jäseniä.

Miettivätkö nämä poliitikot ja kansanedustajat, ylipäätään aikuiset ihmiset, millaisen esimerkin he antavat käytöksellään lapsille ja nuorille? Kuinka yksikään näin käyttäytyvistä voi uskottavasti vaatia kovempia otteita lasten ja nuorten kiusaamistapauksiin?

Vai onko vallalla ajatusmalli, jonka mukaan lapset ja nuoret eivät saa käyttäytyä huonosti verkossa, mutta täysi-ikäiseksi tultuaan heillä on siihen oikeus, jopa osassa tapauksia ihan velvollisuus, toimia näin?

Henkisestä väkivallasta on vain pieni askel fyysiseen väkivaltaan, joka näyttää nuortenkin kohdalla raaistuvan. Uhria esimerkiksi alistetaan ja pahoinpidellään, kuvataan tapahtuma videolle ja jaetaan nuorten somekanaville. Miten tähän voidaan uskottavasti puuttua, jos samaan aikaan aikuiset suoltavat raiskausfantasioitaan julkisesti vedoten sananvapauteen ja suoran puheen oikeuteen.

Onko suomalaisyhteiskunnassakin hyvät käytöstavat vedetty pöntöstä alas, ja tilalle nostettu luokaton öyhöttäminen.

Pääkirjoitukset ovat Keskipohjanmaan kannanottoja, jotka kuvastavat lehden periaatelinjaa. Kirjoitukset laatii Keskipohjanmaan toimitus.