Paikallisuutiset

Maksukortit ovat ahmineet sileät setelit, Osuuskauppa KPO:n myynnistä käteisen osuus on alle yhdeksän prosenttia – Pankkitiskeilläkin käteinen alkaa olla harvinaisuus

Huhut käteisen rahan kuolemasta ovat liioiteltuja. Ihmiset maksavat edelleenkin eri paikoissa ostoksiaan käteisellä, mutta aina vain harvinaisempaa se alkaa olla.

Katso video:

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kautta Pohjanmaan toimivan osuuskauppa KPO:n kokonaismyynti kertoo missä mennään.

Käteisen osuus on tullut jo monta vuotta tasaisesti alaspäin. Matti Laukka KPO:n talousjohtaja

– KPO:n myynnin volyymista käteisen osuus on laskenut jo alle yhdeksään prosenttiin. Transaktiomääristä (yksittäisistä ostoista) osuus on isompi eli noin 16 prosenttia. Pieniä ostoksia maksetaan useammin käteisellä, KPO:n talousjohtajaMatti Laukka kertoo ja huomauttaa käteismaksutapahtumia kuitenkin olevan – olleen – vuositasolla noin kuusi miljoonaa.

Luvuissa ei ole mukana autokauppa, jossa käteismaksujen osuus on erittäin pieni.

Minimanissa käteisellä maksetaan jonkin verran enemmän kuin KPO:ssa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kyllähän käteismaksaminen on vähentynyt kovastikin. Paljon maksetaan maksukorteilla. Suurin piirtein ehkä 80–20 tai 75–25 on jako korttimaksun ja käteismaksun välillä, palvelupäällikköJaana Roukala arvioi.

Otos on pieni, mutta peilaa hyvin Suomen tilannetta suhteessa vaikkapa koko muuhun läntiseen Eurooppaan.

Euroalueen kuluttajien maksutottumuksia selvittäväntuoreimman SPACE-tutkimuksen mukaan käteisen käyttö maksupisteissä laski Suomessa koko euroalueen alhaisimmaksi vuosien 2019 ja 2022 välillä. Myös käteisen hyväksyntä maksupisteissä laski Suomessa yhdeksi euroalueen alhaisimmista.

Kokkolalainen Johanna Kåla maksaa ostoksensa käteisen sijasta kortilla. Niin tekee valtaosa suomalaisista.
Kokkolalainen Johanna Kåla maksaa ostoksensa käteisen sijasta kortilla. Niin tekee valtaosa suomalaisista. Kuva: Clas-Olav Slotte

Korona ei käteismaksun alenemista aiheuttanut, mutta kiihdytti koko 2000-luvun jatkunutta kehitystä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Käteisen osuus on tullut jo monta vuotta tasaisesti alaspäin. Korona teki siihen vielä pienen tasotiputuksen lisää. Tosin vielä isomman pudotuksen teki lähimaksurajan nosto (huhtikuussa 2019) 25 eurosta 50:een, Matti Laukka sanoo.

Korona on edelleen olemassa, mutta Suomessa siihen liittyvät rajoitukset purettiin viime kevään aikana. Uutena asiana tilalle tuli Ukrainan sota kaikkine heijastusvaikutuksineen. Niistä vähäisin ei ole ollut sähkön hinnan nousu ja myös pelko sähkökatkoista sekä mahdollisista maksuliikennehäiriöistä.

Juuri tämän vuoksiSuomen Pankkikin on kehottanut kansalaisia pitämään käteistä ”rahan kotivarana”. Tämä lienee aiheuttanut, että käteisen vähenemisvauhti hieman hidastui viime vuonna. Pääsuunta on kuitenkin selvä, vaikka vauhti pakosta hidastuu.

– Menee varmasti vielä kauan ennen kuin käteinen kokonaan poistuu, Laukka pohtii.

Voiko se kuitenkin poistua kokokonaan ja olisiko se KPO:n kannalta toivottavakin tilanne?

– Missään skenaariossa ei ole ollut sellaista vaihtoehtoa pöydällä, että käteisen käyttö rajattaisiin täysin pois tai se olisi lähiaikoina kokonaan loppumassa. Toki käteisen käsittely on hiukan kalliimpaa kuin kortti- ja sähköisten maksujen. Haluamme kuitenkin tarjota ne maksutavat, jotka asiakkaat haluavat käytössä olevan.

Laukka myös muistuttaa, että KPO:n pyöreästi miljardin euron vuosimyynnistä käteisellä maksettiin noin 70 miljoonaa euroa. Sekin on paljon rahaa.

Osuuskauppa KPO:n talousjohtaja Matti Laukka kertoo käteisemaksujen osuuden olevan alle 10 prosenttia KPO:n koko myynnistä.
Osuuskauppa KPO:n talousjohtaja Matti Laukka kertoo käteisemaksujen osuuden olevan alle 10 prosenttia KPO:n koko myynnistä. Kuva: Jukka Lehojärvi

Eri kaupparyhmittymät ovat osaltaan ryydittäneet käteisellä maksamisen vähenemisestä itsepalvelukassoilla.

Minimanissa on havaittu asiakkaiden iän vaikuttavan niiden käyttämiseen.

– Ne ovat enemmänkin nuorten ja nuorten aikuisten käytössä. Vanhemmat ihmiset hakeutuvat mieluummin kassalle, jossa on ihminen palvelemassa, Jaana Roukala kertoo.

Itsepalvelukassalla keskiostos on pienempi kuin ”tavallisella kassalla”.

– Meillä itsepalvelukassan hihnalle kyllä mahtuvat isotkin ostokset, mutta paljon ostoksista on pieniä. Esimerkiksi ruokatauolla käydään hakemassa lounastarpeet, jotka saa nopeasti maksettua itsepalvelukassan kautta, Roukala kuvaa.

KPO:ssa itsepalvelukassat ovat Matti Laukan mukaan kysyttyjä ja niiden määrää ollaan lisäämässä.

– Meillä on niitä nyt kaikissa Prismoissa ja S-marketeissa. Myös Saleihin on tulossa itsepalvelukassat. Se on selkeästi kysyttyä palvelu. Se kuinka paljon itsepalvelukassojen läpi menee ostoksia, vaihtelee tosi paljon. Mitä pienempi on keskiostos, sitä enemmän sitä käytetään.

Pitemmälle viety versio itsepalvelukassasta tekee myös tuloaan.Kotirannan ja Liisanlehdon Prismoissa Vaasassa on ollut viime marraskuun alusta lähtien pilottina käytössä Kerää ja skannaa -palvelu.

Palvelussa asiakas kerää ostoksensa suoraan ostoskasseihin ja skannaa ne itse jo myymälää kiertäessään. Lopuksi ostokset maksetaan tulostuskuitin avulla ilman perinteistä kassavaihetta.

– Tämä palvelu on tulossa kevään aikana myös Kokkolan, Ylivieskan ja Pietarsaaren Prismoihin, Matti Laukka kertoo.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä