Kotimaa

Mauno Koivisto sai muistomerkin valtakunnan paraatipaikalle – Muistomerkki on valmistettu Kokkolassa

Tasavallan presidenttinä 1982–1994 Suomea luotsanneen Mauno Koiviston (1923–2017) muistomerkki paljastettiin Pikkuparlamentin puistossa lauantai-iltana. Muistomerkin komeat kaaret kuvaavat Koiviston uraa ja luonnetta.

Kuvanveistäjä Kirsi Kaulanen voitti valtioneuvoston järjestämän kilpailun Mauno Koiviston muistomerkistä vuonna 2021. Kuva: MAURI RATILAINEN

Lauantaina tuli kuluneeksi tasan sata vuotta presidentti Mauno Koiviston (1923–2017) syntymästä. Sen kunniaksi Koivisto sai Helsinkiin paraatipaikalle muistomerkin. Patsas paljastettiin kiristyvässä pakkassäässä eduskunnan lisärakennuksen edessä Pikkuparlamentin puistossa.

Valtiovallan tervehdyksen lausuivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö sekä pääministeri Petteri Orpo (kok.). Muistomerkin on luonut kuvanveistäjä Kirsi Kaulanen.

Teoksen nimi on Välittäjä. Kirsi Kaulasen mukaan tällä viitataan Koiviston rooliin kansainvälisessä politiikassa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Presidentti Mauno Koiviston yhteydessä nousee usein sana välittäjä. Veistos kuvaa Mauno Koiviston roolia presidenttinä idän ja lännen välissä, välittäjänä. Välittäjä kutsuu kävelemään sisäänsä. Se peilaa katsojaa ja haastaa pohtimaan, kuinka meistä jokainen voisi omassa elämässään edistää rauhaa, sisäistä ja ulkoista, Kaulanen kertoo.

Presidentti Koiviston muistomerkki on valmistettu Kokkolassa –Lue Keskipohjanmaan artikkeli lokakuulta 2022:

Lisää aiheesta

Kaulanen sanoo, että muistomerkin nousevissa muodoissa voi myös nähdä Mauno Koiviston uran nousevan kaaren.

– Koiviston presidenttiys huipentui siihen, kun hän luotsasi Suomen EU:n jäseneksi. Muistomerkin muodoissa voi nähdä Koiviston eri luonteenpiirteitä. Veistoksen B-puoli kuvaa Koivistoa vakaana ja turvallisena, filosofisena pohdiskelijana. A-puoli on monimutkaisempi. On kiperämpiä kysymyksiä, joita ratkoa. Huumoria ja ihmismielen piirteitä laidasta laitaan, Kaulanen selostaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Mauno Koiviston muistomerkki on valmistettu ruostumattomasta teräksestä. Välittäjä-niminen teos sijaitsee eduskunnan lisärakennuksen edessä Helsingissä. Kuva: MAURI RATILAINEN

Kaulasen mukaan Koiviston muistomerkki on tilateos, jonka lähtökohdat ovat olleet presidentti Mauno Koivisto, paikka, Pikkuparlamentin puisto ja ihmiset.

– Paikka itsessään on hyvin virtaava ja dynaaminen. Tätä virtaavuutta hain myös muistomerkkiin. Veistoksen muodot rakentuvat viivoista. Ajatuskaarista, joista syntyy kokonaisuus. Viivat piirtävät muotoa, muodot luovat tilaa ihmisille kokea, astua sisään niiden maailmaan, Kaulanen sanoo.

Teoksen materiaalissa on valittu siten, että se kestää hyvin ajan hammasta. Materiaalinsa ja tekniikkansa ansiosta veistoksen elinkaari on satoja vuosia.

Materiaali on Outokummun terästä, joka on tehty noin 90-prosenttisesti kierrätetystä materiaalista. Materiaalin kestävyyden arviointi on tehty insinööritoimiston laskelmin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Materiaalissa on haluttu huomioida myös kestävä kehitys. Veistoksen haponkestävä teräs ei ruostu ja on helppohoitoinen, mikä keventää sen ympäristökuormaa.

Paljastustilaisuuden pääpuheen piti pääministeri Orpo.

– Presidentti Mauno Henrik Koiviston syntymästä on tänään 25. marraskuuta tasan sata vuotta. Tänään paljastettavalla muistomerkillä valtioneuvosto kunnioittaa presidentti Koiviston muistoa ja mittavaa elämäntyötä, Orpo sanoi.

Juhlatilaisuuteen saapui myös Mauno Koiviston leski, rouva Tellervo Koivisto. Kuva: MAURI RATILAINEN

Orpo painotti, että presidentti Koivisto on maamme historian suuria. Hänen elämänsä on suuri suomalainen tarina.

– Työläisperheen poika meni kansankoulun jälkeen töihin, sieltä sotaan. Hän taisteli myös legendaarisen Lauri Törnin kaukopartiojoukoissa. Sodan jälkeen Koivisto palasi opin tielle ja eteni sillä pitkälle. Iltakoulun ja keskikoulun kautta Turun yliopistoon. Hänestä tuli filosofian tohtori, pankinjohtaja, valtiovarainministeri, pääministeri ja vuonna 1982 tasavallan presidentti, Orpo lausui.

Orpo muisteli Koivistoa koko kansan Manuna.

– Itsestään presidentti Koivisto ei tehnyt numeroa. Meille suomalaisille hän oli koko kansan Manu, viisas valtionpäämies, jota seurattiin ja arvostettiin. Mieliin ovat painuneet kuvat presidentti Koivistosta lentopallokentällä ja Tellervon kanssa maalla, Inkoon Tähtelässä. Koko elämänsä ajan hänellä oli tapana lukea paljon ja pohdiskella, fundeerata.

Pääministeri Petteri Orpo piti muistomerkin paljastustilaisuuden pääpuheen. Kuva: MAURI RATILAINEN

Orpo nosti esille myös sen, että Koivistolla oli kykyä analysoida venäläisyyttä.

– Maailma oli jännitteinen Koiviston presidenttikaudella. Eivätkä jännitteet ole poistuneet. Koiviston ymmärrykselle Venäjästä ja sen historiasta on tilausta myös tänään.

– Vuonna 2001 Koivistolta ilmestyi Venäjän idea -teos. Historian kulku on tehnyt siitä vielä ajankohtaisemman kuin ilmestyessään. Venäjä käy raakaa hyökkäyssotaa Ukrainassa. Suomen itärajalla on viime viikkoina koettu jatkuvasti pahentunut häiriötilanne. Koiviston ajatukset luovat kehyksen nykyisyydelle, Orpo pohti.

Fakta

Kirsi Kaulanen

Kuvanveistäjä Kirsi Kaulanen (s. 1969) voitti vuonna 2021 valtioneuvoston kanslian järjestämän avoimen kilpailun Mauno Koiviston muistomerkistä.

Kaulanen on opiskellut Lapin taidekoulussa (1988–1989), Kankaanpään taidekoulussa (1989–1993) sekä Tallinnan taidekorkeakoulussa (1993–1994). Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Taideteollisen korkeakoulun Pallas-ohjelmasta vuonna 2004.

Kaulanen tunnetaan erityisesti laserleikatuista ruostumattomasta teräksestä valmistetuista teoksistaan. Teräsveistosten kiillotettu ja heijastava pinta luo teoksiin aineettomuuden tuntua, joka luo kontrastin kovan ja painavan materiaalin olemukselle.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä