Paikallisuutiset

Myrskyntorjunta etenee – Tarvitaanko verkkoon myös sähkövarastoja: yksi sellainen voisi olla vesipumppuvoimala Pyhäsalmen kaivoksessa

Sähköyhtiöiden mukaan jo puolet asiakkaista on säävarmassa sähköverkossa myrskytuulilta suojassa

Sähköverkon rakentaminen myrskyjä kestäväksi on edistynyt hyvin. Vuodesta 2013 alkaneen työvaiheen aikana yhtiöt ovat saaneet jo puolet kiinteistöistä niin sanotun säävarman verkon piiriin.

Energiaviraston ennakkotiedon mukaan kaikki suomalaisyhtiöt täyttävät lainsäätäjän velvoittaman välietapin 50-prosenttisesta säävarmuudesta vuoden 2019 loppuun. Seuraava tavoite on rakentaa myrskyn kestävä verkko 75 prosenttiin talouksista vuoden 2023 loppuun mennessä.

Lopullinen tavoite on turvata myrskyvarmuus kaikille sähköverkon asiakkaille vuoden 2028 loppuun.

– Pyydämme kahden vuoden välein yhtiöiltä arviota siitä, kuinka säävarman verkon rakentaminen on edistynyt ja mitä tehdään seuraavina vuosina. Se että kaikilla on asiat kunnossa tämän vuoden lopussa, perustuu yhtiöiden omiin 1,5 vuotta sitten tekemiin suunnitelmiin verkon parantamiseksi. Seuraavan kerran yhtiöt päivittävät verkkosuunnitelmiaan ensi kesänä, erityisasiantuntijaTarvo Siukola Energiavirastosta kertoo.

Jos katkot venyvät liian pitkiksi säävarmaksi muutetuilla verkoilla, vaadimme korjaavia toimia Tarvo Siukola ErityisasiantuntijaEnergiavirasto

Suomalaista sähköverkkoa ryhdyttiin uusimaan vuonna 2013 voimaan tulleen lakimuutoksen nojalla. Taustalla oli raju Tapani-myrsky vuonna 2011 ja pari päivää myöhemmin riehunut Hannu-myrsky. Ne vaurioittivat sähköverkkoa ja saivat aikaan ennen kokemattoman pitkiä katkoja sähkön jakeluun.

Lain vaateet täyttävässä säävarmassa verkossa asemakaava-alueella eli isommissa taajamissa sähkövika pitää pystyä korjaamaan vähintään kuudessa tunnissa ja haja-asutusalueella nopeammin kuin 36 tunnissa.

Viranomaiset eivät sinällään ohjaa tai anna määräyksiä, kuinka sähköverkko on rakennettava myrskynkestäväksi.

– Energiavirasto ei myöskään varsinaisesti tarkista, millä tavalla säävarmaa verkkoa on rakennettu. Mutta kun seuraava myrsky koittaa, katsomme suunnitelmista, pitikö suunnitelmat paikkaansa ja voitiinko verkon korjaustöillä estää liian pitkät sähkökatkot. Jos katkot venyvät liian pitkiksi säävarmaksi muutetuilla verkoilla, vaadimme korjaavia toimia, jotta liian pitkät katkot eivät enää toistu, Tarvo Siukola kertoo.

Siukolan arvion mukaan nykyinen 50 prosentin säävarman verkon kattavuus on sähköyhtiöille helpoin rasti. Tämä johtuu siitä, että muutostyöt on aloitettu taajamissa ja taajamien läheisyydessä, jolloin työt ovat sujuneet ripeästi ja toisaalta valtaosa sähköjohdoista on ollut jo valmiiksi maan alla tai muuten tuulelta suojassa.

– Seuraava rasti 75 prosentin säävarmuudesta on jo vaikeampi ja varsinainen sadan prosentin säävarma verkko on tuo kovasti paineita. Kuinka sitten varmistetaan todella kaukana metsän keskellä olevien yksittäisten kiinteistöjen sähkövarmuus, siitä varmaan määräajan lähestyessä käydään vielä keskustelua. Yksi mahdollisuus ovat sähkövarastot, jotka antavat peliaikaa korjaustöille. Nykyisen sähkömarkkinalain mukaan verkkoyhtiöillä ei ole lupa rakentaa sähkövarastoja ja käyttää niitä tuottonsa perustana. Sama rajoite koskee myös aggregaatteja.

Sähkövarastojen kohtalo tulee jo lähiaikoina pohdintaan, kun työ- ja elinkeinoministeriö laatii esityksen uuden sähkövarastoja koskevan EU-direktiivin soveltamisesta Suomeen. Direktiivi on Siukolan mukaan niin monimutkainen ja monitulkintainen, että se todennäköisesti antaa eri maille pelivaraa suureenkin kansalliseen tulkintaan.

Keskipohjanmaan levikkialueella operoivat sähköyhtiöt ovat muiden joukossa lunastaneet lupauksen rakentaa säävarma sähköverkko vähintään joka toiselle asukkaalle kuluvan vuoden loppuun.

– Saimme säävarman verkon toteutettua jo hyvissä ajoin. Toki työtä helpotti, että operoimme aivan kanta-Kokkolassa missä etäisyydet eivät ole suuret, Kokkolan Energian ja sen verkkoyhtiön toimitusjohtajaMikko Rintamäki kertoo.

Astetta mittavampi urakka on tulossa Korpelan Voiman verkonrakentajille. Korpelan kunnissa sähköverkkoa on jopa 3700 kilometriä eli lähes kolmesti manner-Suomi päästä varpaisiin.

–Olemme tehneet maakaapelointia ja rakentaneet uutta pinnoitettua avojohtoa teiden varsille. Työt ovat alkaneet tuulten riskialueilla eli rannikolla. Tässä on se hyvä puoli, että kallis investointi palautuu takaisin, kun korjauskustannukset vähenevät, Korpelan Voiman hallituksen puheenjohtajaAntti Toivola kertoo.

Vuoden lopussa yli puolet Korpelankin asiakkaista on säävarmassa verkossa. Myös Eleniasta kerrotaan samaa viestiä.

– Silti töitä riittää jatkossakin, Toivola tuumaa.