Pääkirjoitukset

Monien aikuisten käsitys koulusta rakentuu omien kokemusten ja median varaan ja siksi on tärkeä miettiä, millaista kuvaa media koulumaailmasta välittää. Kuva: Katimari Partanen

Pääkirjoitus: Koulukeskustelun “kokemusasiantuntijat” puhuvat usein vanhentuneitten tietojen varassa — Eikä median antama kuvakaan vastaa todellisuutta

Taas on yksi kouluvuosi takana ja arvosanojen aika. Minkälaisen arvosanan suomalainen media ansaitsee koulu-uutisoinnista kuluneena lukuvuonna? Miten olemme onnistuneet välittämään lukijoille, kuulijoille ja katsojille tietoa ja tunnelmia koulumaailmasta? Kiitettävään arvosanaan emme taida yltää, vaikka etenkin helmikuisen koulujen mediataitoviikon aikana koulu ja koululaiset näkyivät mediassa monipuolisesti.

Media keskittyy ongelmiin ja poikkeustapauksiin. Se nyt valitettavasti vain on median jokapäiväisen toiminnan logiikka. Epäkohtiin tartutaan, koska ajatellaan, että maailma tulee paremmaksi kun ongelmat tehdään näkyväksi, ja koska yleisö on kiinnostuneempi huonoista kuin hyvistä uutisista. Lopputuloksena kuitenkin on rumaksi vääristynyt kuva todellisuudesta.

Kouluissa sattuu ja tapahtuu. Mediassa näkyy kiusaaminen, järjestyshäiriöt, keskittymisongelmat, oppilaiden ja opettajien uupuminen, rahapula, heikot oppimistulokset.... Jos koulussa sattuu tuhannen koulupäivän aikana yksi väkivaltatapaus, uutiset keskittyvät siihen. Paljon pienemmän huomion saavat ne 999 muuta päivää.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Positiivisiakin asioita koulusta toki uutisoidaan. Media on paikalla, kun tapahtuu jotain erityisen hienoa: voitetaan kilpailu, saadaan palkinto, toteutetaan poikkeuksellisen mittava projekti...

Kuluneena vuonna koulumaailmassa on enimmäkseen eletty ihan tavallista arkea. Siellä on oltu välillä siipi maassa, koska sellaista elämä on. Jollain on mennyt kuppi nurin, koska ihmiset nyt vain ovat erilaisia eikä ole totta vie helppoa tulla kaikkien kanssa toimeen. Siellä on väännetty säännöistä, riidelty, soviteltu ja sovittu ja tehty töitä töitä ja töitä.

Moni olisi takuulla pystynyt kuluneena lukuvuonna parempaankin, mutta suurin osa on oppinut ihan riittävästi ja aika moni paljon enemmänkin.

Se vain ei ole uutinen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Olisi kuitenkin tärkeää, että suomalaiset saisivat median kautta nykykoulusta ajantasaisen, totuudenmukaisen ja vivahteikkaan kuvan, ja tähän meidän median tekijöiden tulee pyrkiä.

Jos omaa päivittäistä kosketuspintaa koulumaailmaan ei ole, käsitys rakentuu median ja omien kouluvuosien varaan. Moni osallistuu koulukeskusteluun kokemusasiantuntijana, vaikka kokemukset voivat olla vuosikymmenten takaa. Pahimmillaan hapantuneita käsityksiä maustaa vielä merkillinen vihamielisyys, jonka osa aikuisista kehittää vuosien kuluessa nuoria ihmisiä kohtaan.

Demokraattisessa yhteiskunnassa me kaikki olemme muun muassa äänestyspäätöksillämme vaikuttamassa siihen, mihin suuntaan koulua kehitetään. On helppo vaatia monimutkaisiin ongelmiin yksinkertaisia ratkaisuja, kuten kännykkäkieltoja ja autoritaarisen kasvatuksen palautusta, jos ei tunne todellisuutta.

Pääkirjoitukset ovat Keskipohjanmaan kannanottoja, jotka kuvastavat lehden periaatelinjaa. Kirjoitukset laatii Keskipohjanmaan toimitus.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä