Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus: Nuoren vuosi kansanopistossa vaatii valtionosuutta

Säätytalon hallitusneuvotteluista on tihkunut tietoja ja STT:n mukaan pöydällä on leikkaaminen vapaan sivistystyön rahoituksesta. Nämä koulutukset ovat vapaasti kaikkien kansalaisten saatavilla ja vapaan sivistystyön koulutusta tarjoavat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja opintokeskukset. Liikunnan koulutuskeskukset ovat urheiluopistoja, joiden toimintaan tulee tukea valtion kautta, mutta veikkausvoittovaroista.

Tänä vuonna vapaan sivistystyön toiminnalle on varatty 180 miljoonan euron määräraha. Leikkauksia on hallitusneuvotteluissa puhuttu vähimmillään 20 miljoonan ja enimmillään 70 miljoonan euron edestä.

Nyt kootaan hallitusta tekemään säästöjä, hallituksen muodostaja Petteri Orpon (kok.) on puhunut jopa kuuden miljardin euron säästötavoitteesta hallitusohjelmassa. Vapaan sivistystyön koulutukset eivät varmasti ole ainoat säästöruuviin joutuvat.

Valtiovarainministeriö on aikaisemmin keväällä katsonut, että säästömahdollisuuksia olisi juurikin vapaan sivistystyön puolella jopa 90 miljoonaa euroa. Yhtenä perusteena on, että koulutuksiin osallistuvat jo valmiiksi hyvin toimeen tulevat aikuiset ihmiset. Näin voi olla, mutta vapaan sivistystyön koulutus on ylpeästi tarkoitettu kaikille, tulotasosta riippumatta. Verotietoja vilauttamallako pääsisi sitten jatkossa tanssikurssille tai solmimaan franssuja?

Kansanopistoja on alueella esimerkiksi Kälviällä, Raudaskylällä, Kalajoella, Haapavedellä sekä osana valtakunnallista STEP-koulutusta myös Kaustisella. Kaikkiaan Suomessa on 74 kansanopistoa, jotka voivat myös tarjota lukiokoulutusta tai ammatillista koulutusta. Kansanopistoilla voi olla kristillistä taustaa tai poliittista aatetta takanaan. Joukkoon mahtuu myös esimerkiksi Kälviällä opiskeltava homeopatiakoulutus, joiden kaltaisista koulutuksista voi hyvinkin säästöjä valtionosuussäästöissä etsiä. Se on tosin vain hyvin pieni murunen miljardien säästötavoitteessa.

Oli opistoilla millainen taustaorganisaatio hyvänsä, on verkosto valtakunnallisesti mittava ja juurikin kansanopistoilla opiskelijoista 40 prosenttia on alle 30-vuotiaita. Huomioitavaa on myös viime vuoden aikana korostunut kansanopistojen rooli maahanmuuttajien kotouttamisessa kielikursseja tarjoten. Yksin viime vuonna kansanopistoilla oli ukrainalaisia kotoutumassa lähes 9500 viikkoa. Elämäänsä suuntaa etsivät nuoret löytävät toivottavasti yhä kansanopistoilta kiinnekohdan ja pääsevät eteenpäin.

Vapaan sivistystyön koulutusta tarvitaan kyllä ja ei ole hallitusneuvottelujen asia määritellä valtion rahoittamien koulutusten teemoja, mutta niitä on syytä kyllä tarkastella asiantuntijaraadeissa myöhemmin. Nuorten ja nuorten aikuisten nivelvaiheeseen sijoittuville koulutuksille tarvitaan kuitenkin valtion rahoitusta, sillä juuri heidän sijoittuminen yhteiskuntaan veronmaksajiksi on tärkeää.

Pääkirjoitukset ovat Keskipohjanmaan kannanottoja, jotka kuvastavat lehden periaatelinjaa. Kirjoitukset laatii Keskipohjanmaan toimitus.