Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus: Nuoret työntekijät tarvitsevat yhteisöä

Työn imu on mahtava tunne. Kun se nappaa ihmisen kunnolla otteeseensa, keskittyy täysillä käsillä olevaan tehtävään, ponnistelee vaivoja säästämättä kohti parasta mahdollista lopputulosta, ei muista katsoa kelloa ja joutuu pakottamaan itsensä välillä tauolle. Päivän päätteeksi oikein odottaa, että huomenna jatketaan.

Työpäivä voi aueta eteen myös suona, jonka läpi on rämmittävä tehtävä kerrallaan. Välillä huokaa raskaasti, lähtee kiertämään seuraavaa silmäkettä, uppoaa, sääsket syövät... ja kun toiselle rannalle lopulta pääsee, on niin väsynyt, että seuraavan työvuoron rämettä ajatellessa tulee itku.

Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan suomalaiset kokevat yhä harvemmin työn imua, keskimäärin kerran viikossa. Sen sijaan tunnemme aiempaa useammin, että työkykymme on heikko tai olemme uupuneita työhön. Hieman useampi kuin joka neljäs kokee työuupumusoireita.

Tutkimustulokset eivät kerro mistään järisyttävästä romahduksesta suomalaisten työhyvinvoinnissa. Vähäinenkin lasku on silti huomionarvoista tilanteessa, jossa maata riivaa kasvava työvoimapula ja väsähtämisen sijaan töitä pitäisi jaksaa painaa entistä pitempään, liki 70-vuotiaiksi. Suossa ollaan, jos ei tilanne korjaannu.

Erityisen huolestuttavaa tutkimustuloksessa on nimittäin se, että työhyvinvointi on sitä heikompi, mitä nuorempi työntekijä on kyseessä. Nuoret kokevat vähemmän työn imua ja ovat useammin tylsistyneitä työssään. He myös arvioivat työoloja kielteisemmin ja saavat työlle vähemmän vastinetta: palkaa, tunnustusta, arvostusta tai henkilökohtaista tyydytystä.

Epävarmuuden kokeminen nuorena työntekijänä on melko itsestään selvää. Nuorella on vahvuutenaan tuore koulutus, mutta vasta vuodet tuovat varmuutta ja kykyä antaa itse itselleen kiitosta hyvin hoidetusta hommasta. Nuori tarvitsee tällaista tukea työkavereiltaan ja esihenkilöiltään, mutta Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan nuoret kokevat muita enemmän yksinäisyyttä ja vähemmän yhteisöllisyyttä ja onnistumisen tunteita.

Nuorten työhyvinvointia voisi siis parantaa pitämällä parempaa huolta siitä, että he tuntevat kuuluvansa porukkaan. Yhteisöllisyys ei synny videoneuvoteluissa.

Toinen tutkimuksessa esiin tullut iso ongelma on, että työuupumusta koetaan sitä todennäköisemmin, mitä vähemmän työntekijällä on koulutusta. Se kertoo työelämän epätasa-arvosta ja ennustaa eriarvoisuuden kasvua, sillä kun palkka on muutenkin pieni, uupumuksesta johtuvilla katkoilla työurassa on vakavampia taloudellisia seurauksia.

Haluatko jatkaa keskustelua? Lähetä mielipiteesi toimitukseen tästä linkistä aukavalla lomakkeella.

Pääkirjoitukset ovat Keskipohjanmaan kannanottoja, jotka kuvastavat lehden periaatelinjaa. Kirjoitukset laatii Keskipohjanmaan toimitus.