Kolumnit

Pirkko Högkulla iloitsee kolumnissaan helposta matkustamisesta lähikentältä aurinkoon

Matkustamista seudulta Välimeren lämpöön ei voi enää paljon helpommaksi tehdä kuin suorilla lennoilla Kruunupyystä.

Vapun kone Rodokselle oli täynnä ja matka taitettiin puolalaisen lentoyhtiön siivin. Tuntui helpolta ja mukavalta vaihtelulta lähteä perinteiselle pakettimatkalle - ja vielä lähikentältä - pitkien Espanjan vaellusmatkojen ja Kilimanjaron valloitusyrityksen jälkeen. Patikointireissujen toteutus vaatii tottakai paljon omatoimista järjestelemistä, funtsaamista laidasta laitaan ja valmistautumista monesta eri vinkkelistä. Tällä matkalla ei tarvinnut pohtia liittymälentoja, siirtymien aikatauluja eikä erikseen tarvinnut kantaa repussa huolta siitä kestävätkö jalat, kestääkö päänuppi, riittävätkö proteiinipatukat, löytyykö yösijaa, riittääkö lämmintä vettä suihkussa.

Viikko vierähti pääosin joutilaisuudessa. Useampana päivänä oli tuulista heti aamusta, mutta silloinkin suojaisalla aurinkoterassilla tarkeni hyvin myös varjossa auringon porottaessa lämpöään ja valoaan suoraan ylhäältä. Yhtenä päivänä vuokrattiin auto ja ajettiin Lindoksen kautta saaren eteläkärkeen Prasonisin hiekkakangasta ihmettelemään ja navakassa tuulessa taituroivia purje- ja leijalautailijoita ihastelemaan kahtia jakautuneella rannalla. Takaisin ajettiin saaren länsipuolta ja pienempiä teitä saaren halki. Yhdessä viehättävässä kylässä pysähdyttiin ostamaan paikallisia tuotteita kuten oliiviöljyä ja oliivisaippuaa kuten tapana on.

Visiitti ihastuttavaan vanhaan kaupunkiin osoitti, että paksujen muurien sisällä monet asiat ovat säilyneet ennallaan sitten viimeisten käyntien monia vuosia sitten. Taiteilijat tekevät maalaustelineidensä edessä edelleen työtään yhdellä vanhan kaupungin monista porteista ja puheliaat sisäänheittäjät ravintoloiden edessä.

Matkan antina oli aurinkoinen ympäristönvaihdos vuoristomaisemineen ja oliivipuineen, rentouttava tauko perusarjesta ja toivon kipinä siitä, että kyllä Suomeenkin kesä jossain vaiheessa koittaa.

Kotimatkalla oli varsin erikoista kun ei tarvinnutkaan lähteä Helsingistä yön selkään tien päälle tai ensin yöpyä siellä ja ajaa sitten seuraavana päivänä kotiin.

Kirjoittaja on Keskipohjanmaan toimittaja.