Kotimaa

Purra on tyytyväinen, että kännyköiden käyttö peruskouluissa on noussut julkisuuteen – "Yksi omia lempiaiheitani"

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on tyytyväinen siihen, kuinka paljon keskustelua kännyköiden käytön rajoittaminen peruskouluissa on aiheuttanut. Kuva: Eeva-Maria Brotherus

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo olevansa tyytyväinen, että kännyköiden käytön rajoittaminen peruskouluissa on noussut niin voimakkaasti julkiseen keskusteluun.

– Olemme sitä mieltä, että digilaitteita pitää voida rajoittaa ja ylipäätään tarkastella mobiililaitteiden aiheuttamia ongelmia kouluissa ja miksei muuallakin, hän sanoi Säätytalossa toimittajille maanantaina.

Purra sanoi, että tämä on yksi hänen lempiaiheistaan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

STT uutisoi lauantaina tietoihinsa viitaten, että hallitusneuvotteluissa on ollut esillä kännyköiden käytön rajoitus peruskouluissa.

Perussuomalaiset esitti kännykkäkieltoa oppitunneilla peruskouluissa jo vuonna 2019. Tämän kevään koulutuspoliittisissa vaalilinjauksissa puolue linjaa, että puhelimien pitäisi pysyä repussa koko koulupäivän.

Hallitusneuvotteluita vetävä Petteri Orpo (kok.) sanoi, että jättää kännykän käytön kiellon koulutuspolitiikan pöydän arvioitavaksi.

– Mutta näin kahden nuoren isänä olen kiinnittänyt huomiota siihen, että nykyään aikaa käytetään valtavat määrät laitteilla, hän sanoi.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Orpon mukaan on luonnollista, että se häiritsee koulupäivää ja oppitunteja, jos kännykän käyttöä ei pysty opettajien puolesta rajoittamaan. Hänen mukaansa suunta on oikea, ja katsotaan, millaiseen malliin päädytään.

Purra hoputti jälleen maahanmuuttoon ja ilmastopolitiikkaan liittyvien kysymysten käsittelyä. Hän toivoi edistystä alkuviikon aikana.

– Se, että kierretään kuin kissa kuumaa puuroa, se ei vain toimi. Nyt on neljäs viikko alkanut, ja täytyy uskaltaa mennä niihin vaikeisiin kysymyksiin, hän sanoi.

Purran mukaan asiantuntijakuulemisilla on vältytty vaikeiden asioiden ratkomiselta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Orpo puolestaan sanoi, että tällä viikolla on aika siirtyä maahanmuuttokysymyksissä, ilmastopolitiikassa ja sotessa konkreettiseen asioiden ratkomiseen.

Orpon mukaan asioita ei olisi voinut ratkoa ilman perusteellista pohjatyötä.

Samoilla linjoilla Orpon kanssa näytti olevan RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson, joka kommentoi neuvotteluiden tilannetta medialle hieman puolenpäivän jälkeen Säätytalolla.

Henriksson sanoi, että vaikeiden kysymysten ratkomiseen tarvitaan myös aikaa.

Orpolta kysyttiin, onko alkava viikko ratkaiseva hallitusohjelman syntymisessä. Orpo sanoi, ettei vielä tiedä, mutta mahdollisuus siihen on.

– Uskon ratkaisuihin tämän viikon aikana. Voi olla, että tässä nähdään erilaisia vaiheita tällä viikolla, koska neuvotellaan vaikeista aiheista, mutta sellaista on hallitusneuvotteluissa, Orpo sanoi.

Hän uskoi, että alkanut viikko näyttää ainakin suuntaa, onko ratkaisuita syntymässä vai tarvitaanko vielä aikaa.

Purra sanoo olevansa huolestunut siitä, että edelleen yhden puolueen puheenjohtajistoon kuuluva jäsen viestitti sosiaalisessa mediassa, että maahanmuuttoon ei saisi esittää rajoituksia. Hän tarkensi kysyttäessä, että tarkoittaa RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Anders Adlercreutzia.

– Anders Adlercreutz oli kirjoittanut puheenvuoron eilen illalla, joka oli ainakin osin suunnattu perussuomalaisten linjoja vastaan.

Adlercreutz kommentoi, että kyseessä ei ollut varsinainen kannanotto vaan neutraali kirjoitus siitä, mitä asiantuntijat ovat kertoneet tilanteesta.

– Siinähän siteerasin Etlan (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos) tutkimuksia ja tilastoja, hän sanoo.

Adlercreutz kirjoittaa blogissaan muun muassa, että "ellemme saa nettomaahanmuuttoa kasvatettua useilla kymmenillä tuhansilla ihmisillä vuositasolla, olemme pulassa". Hän jatkaa, että Etlan selvityksen mukaan nykyisellä tasolla pysyminen johtaisi siihen, että työvoimamme pienenisi 20 prosenttia seuraavien 50 vuoden aikana.

Perussuomalaiset on sanonut osallistuvansa vain sellaiseen hallitukseen, jossa maahanmuutto selvästi kiristyy.

Purra pohtikin, että jos ensin olisi käsitelty vaikeat asiat, olisi ylipäätään nähty, onko edellytyksiä jatkaa hallitusneuvotteluja tällä kokoonpanolla.

Henriksson sanoi, että blogitekstissä oli kyse yksittäisen kansanedustajan omasta pohdiskelusta. Henriksson totesi, että hänestä neuvottelut olisi parempi käydä Säätytalossa kuin sosiaalisessa mediassa.

Henrikssonin mukaan hänelle ei ole selvinnyt, mitä perussuomalaiset käytännössä tarkoittavat maahanmuuton merkittävällä kiristämisellä. Hän lisää, että se ehkä selviää neuvotteluiden edetessä.

Hänen mukaansa olisi tärkeää nostaa turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia opetella kieliä, suomea ja ruotsia. Hän lisäsi, että RKP:llä on ajatuksia, että jotain kiristyksiä tähän voisi tulla, mutta kiristysten on oltava sellaisia, että ne hyödyttävät sekä maahanmuuttajia että yhteiskuntaa.