Rahoituksissa pankkilainapuolella hiljenemistä - muualla lainasektorilla ei juurikaan

Kuva:

MAINOS - TALOUTEEN RYHMÄ -

Nyt kun 12kk:n euribor on noussut 4 prosentin tuntumaan, on erityisesti pankkien asuntolainapuoli hiljentynyt ainakin jossain määrin, vaikka kvartaalinäkymiä ei ole vielä annettu missään.

On vaikea ennustaa, mihin suunta menee, mutta EKP:n tulevat ohjauskoron nostot ja monet muut merkit viittaavat, että suunta olisi vielä ylöspäin. Rikotaanko ennen kesää siis jo 5 prosentin raja tai jopa joidenkin ekonomien arvio 6%:n "haamurajasta", tämä jää ajan armoille ja meidän kuolevaisten nähtäväksi.

Runsaasti epävarmuutta ja nopeasti vaikuttavia tekijöitä on. Laskettakoon niiksi Kiina, joka tuntuu keräävän sodan hedelmiä, sillä näillä hetkillä se kahmii Intian kanssa ainakin öljyä Venäjältä niin paljon kuin vaan pystyy ja on vahvistanut asemiaan koko sodan ajan omissa oloissaan. Kiina on selvästi pysynyt kohtuullisen puolueettomana joka suuntaan hyötyen tästä taloudellisesti ainakin selvästi itse.

Merkkejä kylmästä sodasta on myös selkeästi ilmassa ja nähtäväksi jää, tuleeko tästä taloudellisesta näkökulmasta katsoen lisää ryppyjä jo hävinneeseen rakkauteen, Kiina ja sen kaverit vastaan Yhdysvallat ja Länsimaat -kuviossa.

Myös tämä vaikuttaa korkokuvioihin luoden todella paljon kysymysmerkkejä sekä epävarmuutta. Ainakin Suomen pörssiosastolla ylöspäin vahvasti kivunnut pankkisektori hyötyy vielä tässä vaiheessa korkojen noususta ja ainakin selvästi pankkilainavertailu korostaa, että kyse on vain vakuudellisista asuntolainoista, eikä oikeastaan lainkaan vakuudettomista pankin kuluttajaluotoista. Näistä vielä hitusen verran lisää seuraavassa kappaleessa.

Mitä tulee kuitenkin tähän kokonaisuuteen, niin yhteenvetona tämä voi näkyä myös negatiivisesti, kun mennään tästä vuosi eteenpäin tulevaisuuteen. Ja tämä siis näkyy asuntolainan ottojen määrissä jo nyt, niin on vaikeaa nähdä mitään nopeaa muutosta taas toiseen suuntaan.

 

Normaalit lainat menevät kaupaksi hiljaisen varmasti

Kun taas katsotaan normaaleja kulutusluottoja ja käyttölainoja, eli jota kuinkin 500-40000 euron luottoja, ei ainakaan näiden vetovoimassa ole ilmoitettu olevan juuri hiipumisen merkkejä, vaan ne vetävät tasaisesti. Kuluttajien ja pankkien sekä muiden lainapalveluiden (luottolaitokset) varovaisuus on noteerattu jo alkutalvesta viime vuoden puolella eli tässä ei tavallaan ole mitään uutta.

Osa palveluista muodostaa todellisen vuosikoron lainan korosta ja 3kk euriborista, joka on muuttunut kutakuinkin samassa linjassa kuin 12kk euribor eli sekin on lähes tuplaantunut tarkastellen viimeistä 6 kuukauden ajanjaksoa.

Kuluttajan pussiin tässä pelaa ehdottomasti korkokatto, joka estää koron karkaamisen, vaikka tapahtuisi mitä, koska laki on laki.

Tähän ei tule muutoksia kuin vasta lakia veivaamalla, joka ei ole näköpiirissä ja se tuskin on prioriteettilistalla missään määrin korkealla, sillä paljon isommista aiheista keskusteluun olisi nyt ehdottoman tärkeää laittaa kaikki se energia, mitä päättäjiltä vain suinkin löytyy pakistaan.

 

Onko kuluttajan syytä sitten olla varpaillaan?

Ne kuluttajat, jotka pelaavat niin sanotusti supervarman päälle, ovat olleet varpaillaan varmasti jo korona-ajoilta asti, joten ehkä on parempi ja mielenterveydelle terveellisempää lopettaa moinen jatkuva varpaillaan olo. Tämän päivän normaali on tässä ja nyt ja siihen kannattaa tottua myös lainoja kovasti tarkkailevan.

Vaikka tietyissä asioissa säästäminen on, yllättäen melko kannattavaa myös tänäkin päivämääränä, jos talousblogi Talouteen.com:iin, käy tai on luottaminen, joka käy läpi pääasiassa juurikin kuluttajille suunnattuja lainoja ja luottokortteja. Samalla se tuntuu tarkkailevan sähkön hintakehitystä siinä missä samoin puhelinliittymien hintoja sekä yksittäisiä pankkeja kuin myös rahoituspalveluita.

Sen verran kantapäitä voi kuitenkin varpailla nostattaa, että kun jotain isompaa on aikeissa hankkia, niin sen (tuote tai palvelu) kilpailuttaminen ja hinnan vertailu on aina sinne ikuisuuteen asti vahvasti kannattavaa.

Suurimpia säästöjä pystyy tekemään juuri kulutuslainoissakäyttämällä lainanvälittäjiä, jotka auttavat auttamatta tekemään paremman (tai parhaimman) lainavalinnan numerotietoisille eli tämänkin vuoden vinkkinä kerrottakoon, että pieneen korkoon tarraus on pysyvää, eikä se ole mikään trendi-ilmiö.

Rautalankainen lyhyt versio tästä voisi olla, että kun käyt kaupassa, et varmasti halua maksaa 1,5-kertaista hintaa, jos vieressä on vastaava halvempi tuote. Tai näin ainakin toivomme, silloin kun puhutaan kuluttajan edusta.

 

Onko inflaatiolla jokin vaikutus tähän?

Kaikkien karvat pystyyn kohottava tarpeettomasti paisunut ja paisuva inflaatio on syytä myös nostaa pinnalle, koska...

Inflaatio tietenkin vaikuttaa lähes kaikkeen. Mutta sen sijaan ihmisten lainapäätöksissä sen vaikutus on vähäinen, koska päätökset ovat tavallaan jo tehty ja sisään leivottu melkein lopulliselle tasolle asti etukäteen.

Omistusasunnon hankinta ja sen rahoitus asuntolainalla eivät toivottavasti yleensä ole mitään impulssiviritelmiä ja nykyään myös Suomen 'lainaskenen' kokonaisuudessa on tehty skarppausta muistuttavia liikkeitä myös kulutuslainojen puolella. Ehkä ne ainoat päätökset, jotka ovat nopeita ovat lainojen yhdistämisen toteuttaminen, jonka kautta pystyy tekemään todella nopeat säästöt ja moni kotitalous on vieläkin tietämätön sen tuomista taloushelpotuksista.

Ja tällä hetkellä viimeistään on kyllä todella järkevää käyttää kaikki mahdolliset kortit, joilla vain saa luotua säästöjä ja tämä jälkimmäisenä mainittu ei liity millään tavalla inflaatioon tai euribor-korkoihin, vaan se oman talouden helpottamista hyödyntämällä muiden tarjoamaa ilmaista palvelua. Voisi sanoa, että tämän melkein jokainen kotitalous on itselleen velkaa ja asian voisi oikeastaan ihan kuuluttaa kirkossa, mutta luultavasti siitäkin tulisi jotain sanomista.

Omilla korteilla pelataan, mutta pieniä vinkkejä ja relevantteja talousuutisia on vaikka ihan perehdytyksen kannalta järkevää joskus kuunnella sekä jopa ihan sisäistää ne.

Joskus sitä saattaa jopa oppia, että niistä on hyötyä, vaikka tätä aihepiiriä kuinka paljon vierastaisikin, eikä asia tällä hetkellä olisi itselle lainkaan ajankohtainen.

Koska kaikki tämä rumba helpottaa?

Kysymykseen on vaikea vastata ja toivottavasti hyvin pian, koska suunta ei ole järin hyvä ja vaikka ehkä ympärillämme tapahtuukin hyviä asioita, niin ne jäävät kaiken maailmalla tapahtuvan sekamelskan varjoon.

Tämä ei ole mikään ihme, mutta tavallisen kuluttajan ei kannata masentua liikaa maailman menosta ja kaikkien uutisten lukeminen ei ole tarpeellista. Nyt tiedämme, että modernissakin maailmassa asioita voi mennä pieleen ja oikeastaan melkein mihin vaan on syytä varautua ainakin hyvin pienellä tasolla.

Kovin haavoittuvainen kun on maailma tämä meidän, Suomi mukaan lukien.