Paikallisuutiset

Ranska on maailman johtavia ravimaita – Kaustisen raviseura sai Pirityisten Leader-rahoitusta opintomatkaan hevosurheilun Mekkaan

Ravi-ihmisen taivas löytyy Ranskasta – Grosbois’n valmennuskeskuksesta Pariisin liepeillä, Prix d’Amérique -kilpailusta Pariisin Vincennes’n raviradalla sekä Normandiasta, jossa majailee moni maailman huippuoriista sekä valtaisa joukko urheiluhevosia, siitostammoja ja varsoja.

Suomalaiselle raviharrastajalle käynti ravimaailman Mekassa on kuin unelma, joka toteutuu.

Grosbois’n valmennuskeskus Pariisin länsipuolella, toimii hulppeissa maisemissa keisari Napoleonin metsästysmailla. Keskuksen linnassa toimi aikoinaan Napoleonin toimisto. Alueella on upeita vanhoja rakennuksia, pronssiveistoksia ja muutaman harjoitusradan lisäksi kilometreittäin valmennusteitä metsissä.

Keskus on pinta-alaltaan yli neljäsataa hehtaaria. Sieltä löytyy myös katettu maneesi ja harjoitusrata, klinikka sekä puolensataa talliyksikköä. Hevosmäärä liikkuu tuollaisen puolentoistatuhannen kieppeillä. Keskuksessa asuu myös tallihenkilökuntaa ja valmentajia yksikköjen pihapiireihin rakennetuissa asunnoissa, joita on nopeasti vaikea erottaa itse tallirakennuksista.

Valmennuskeskus on Ranskan kuuluisin ja siellä valmentautuu myös muun muassa Prix d’Amériquen tänä vuonna voittanut Jean Michel Baziren Belina Josselyn. Bazirellehän tämän vuoden kisamenestys oli vailla vertaa, sillä hänen valmennettavistaan Looking Superb otti kakkossijan ja Davidson du Pont oli puolestaan neljäs. Mutta pronssi ”menikin Suomeen” ainakin meidän suomalaisten mielestä, kun Timo Nurmoksen Readly Express teki ruotsalaisen Björn Goopin ohjastamana kovan juoksun sijoittuen kolmanneksi. Readly Express palasi kilpailusta suoraan Normandiaan Goopin valmennuskeskukseen, jossa näimme oriherran palautuskävelyllä kisoja seuranneena maanantaina.

Tutustuimme Grosbois’iin valmentaja Jori Turjan matkassa. Turjan ja hänen valmentamansa Varennen suosiota ja mainetta on ehkä täällä Suomessa vaikea muistaa, sillä Italiassa vaikuttanut valmentaja muutti Ruotsiin viitisen vuotta sitten ja sukkuloi Göteborgista käsin maailman ravikeskuksia. Turja sai tuon tuostakin vaihtaa kuulumisia ruotsiksi ja italiaksi. Yksi ravitaivaan tähdistä, Ranskassa kauan valmennustoimintaa harjoittanut Anders Lindqvist kutsui meidät kotiinsa, jossa ruotsalainen ravimedia oli tekemässä hänestä juttua Prix d’Amériquen aatonaattona.

Tyypillistä raviväelle, että olohuonetta hallitsi massiivisen nahkakaluston lisäksi kaksi suurta televisiota, joista toisessa juostiin suorana Ruotsin raveja ja toisessa Ranskan.

Valmennuskeskuksessa korostui siisteys ja hevosten tyyneys. Tallipihoissa hevoset valjastettiin irti, ja sulassa sovussa ravivaljakoiden seassa vaelsivat tallien koirat irrallaan. Björn Goopin yksikössä oli vain kaksivuotiaita ravurinalkuja, ja lounastaukoon mennessä moni oli jo ajettu. Ne tarkkailivat hyväntuulisina ja hieman uteliaina vierailijoita, ja karsinassa nukkuneet eivät korvaansa heilauttaneet, vaikka satunnainen ohikulkija kurkkasi ja otti muutaman kuvan. Ranskalaiseen tapaan karsinat kuivitetaan oljella ja pahnat nousevat seinustoilla lähes metrin korkeuteen. Kuivikkeissa ei todellakaan säästellä, ja miksipä pitäisi? Ranskalainen maatalous tuottaa viljan sivutuotteena laadukasta olkea läpi vuoden. Kuivikkeet palautuvat joko takaisin kiertoon pelloille, tai ne poltetaan energiana. Heinä on kuivaa pikkupaalia tai isommissa yksiköissä kanttipaalia.

Ratapohjia on useampia sekä oma ravirata, jossa varsoilla voi ajaa koelähdön. Jos lähtö ei mene läpi, sen voi heti uusia.

Kiersimme Normandiassa kolme erityyppistä tallia. Haras de Mortrée, jossa Olle ja Björn Goopin valmennusyksikkö toimii vuokratallissa, on istutuksineen ja lampineen aivan omaa luokkaansa. Silti mieleen jäi ensimmäinen kohde Gitte ja Philippe Allairen Haras De Bouttemont – siittola ja valmennustallit. Kuudenkymmenen hehtaarin tiluksia esitellyt tanskalaissyntyinen Gitte Allaire oli sydämellinen. Ratapohjista yksi oli laukkahevosille. Parivuotiailla mentiin jo aikamoista haipakkaa. Ajolenkiltä palannut ratasaven kuorruttama Philippe Allaire vaihtoi kuulumisia keskipohjalaisen raviporukan kanssa.

Haras De Sassyssa suomalaiset saivat tutustua ranskalaisen vesivalmennukseen. Tervehdimme myös yli viisi miljoonaa euroa voittanutta Timokoa, joka suuressa haassaan savisen loimen alla oli kovin vaatimaton ilmestys. Ori on asustanut aina ulkosalla. Talleilla korostettiin raittiin ilman merkitystä eläimille. Tässä olisi vielä oppimista suomalaiselle hevosväelle.

Viimeisenä kohteena oli reilulla viidellä miljoonalla eurolla myynnissä ollut Haras de Mortrée. Goopin tallissa oli aloittanut työt Maiju Petriläinen, joka villasukissaan ja vaaleanpunaisissa crocseissaan ei pelännyt hevosen rautakenkiä saatikka jalkojensa kastumista hevosta pestessään.

Kirjoittaja osallistui Pirityisten EesTaas-hankeen Leader-rahoituksella järjestetylle Kaustisen raviseuran opintomatkalle 24.-29.1.