Hyvinvointi

Rasvamaksan yleistymisen taustalta löytyy tuttu ilmiö – Lääkäri Atte on huolissaan noidankehästä, joka nostaa jo lasten ja nuorten riskiä sairastua

Rasvamaksa on maksasairauksista yleisin. Se todetaan noin joka neljännellä aikuisella, tavallisesti 40–60-vuotiaana.

Kuten monet maksasairaudet, myös rasvamaksa saatetaan mieltää ennen kaikkea alkoholistien sairaudeksi. Munuais- ja maksaliiton asiantuntija Tarja Teitto-Tuckett painottaa tämän kuitenkin olevan väärä tulkinta.

– Rasvamaksa tulee kauhean monelle yllätyksenä. Monesti sanotaan, että "enhän minä käytä alkoholia". Rasvamaksatapauksista 74 prosenttia ei kuitenkaan ole alkoholin aiheuttamia, Teitto-Tuckett huomauttaa.

Jos ei alkoholi, niin mikä sitten oikein johtaa maksan rasvoittumiseen? Kuten monessa muussakin asiassa, vastaus on vahvasti elintavoissamme ja ravinnossamme.

– Maksan rasvoittumisessa on kyse energian kertymisestä kehoon. Syömisestä saatu energia, joka ei pala kulutuksessa, kerääntyy ruumiiseen rasvana, Teitto-Tuckett avaa.

Rasvamaksa on yleistynyt nuorilla ja jopa lapsilla, mikä ei ole tilastojen valossa ihme. Vuoden 2021 tilastoraportissaan THL arvioi, että 2–16-vuotiaista pojista 29 prosenttia oli ylipainoisia. Tytöillä vastaava luku oli 19 prosenttia.

Luvuissa on tapahtunut hienoista nousua vuosina 2014–2021.

Alueelliset erot lasten ja nuorten ylipainon suhteen ovat hyvin suuria. Samaisen raportin mukaan joissain kunnissa pojista jopa 60 prosenttia oli ylipainoisia, kun taas joissain luku oli tytöillä vain 12 prosenttia.

Yhteiskunta tekee meidät sairaiksi

Käsissämme on siis hiljalleen laajamittainen ongelma, mikä on huomattu myös maailmalla. Euroopan maksatutkimusjärjestö (EASL) on vaatinut elintapasuositusten laatimista nuorille.

Miten nykyiseen tilanteeseen siis on tultu? Teitto-Tuckett katsoo sen johtuvan elämäntapamuutoksesta.

– Päivittäinen aktiivisuus on laskenut, samalla kun napostelu ja pikaruoka ovat yleistyneet.

Kyseessä ei kuitenkaan ole vain laiskuus, vaan yhteiskunta ympärillämme on muuttunut epäterveellisiin elintapoihin kannustavaksi. Karkki- ja sipsipussien koot ovat vuosi vuodelta kasvaneet, ja pikaruokaravintolat tarjoavat extraisoja annoksia.

Vahingollisia valintojamme tukee salakavalasti myös nykyinen tietoyhteiskunta.

– Älylaitteiden selaaminen valvottaa, minkä seurauksena seuraavaan päivään herätään väsyneinä. Tämä nostattaa nälän tunnetta, eikä väsyneenä jakseta ruuanlaittoa. Tällöin on luonnollista haluta ratkaisuja, jotka poistavat nopeasti nälän tunteen, Teitto-Tuckett sanoo.

Huono ruoka on usein halpaa

Samoilla linjoilla on myös A-klinikkasäätiön somelääkäri Atte Virolainen, 39. Virolainen on profiloitunut etenkin nuoria Instagramissa ja Tiktokissa neuvovana Lääkäri Attena.

– Kaupan hyllyssä on hirveästi paistopistetuotteita ja muita prosessoituja hiilihydraatteja. Ne ovat huonointa ruokaa, mutta ne ovat helppoja valmistaa, niissä on hyvä kate ja ne vievät nälän.

Ruokakassin hinta on noussut vaivihkaa vuosien ajan, jo ennen nykyistä inflaation aiheuttamaa hintapiikkiä. Surullista kyllä, nousevat hinnat ovat poissa terveydestämme.

– Terveellisesti syöminen on kalliimpaa kuin epäterveellisesti syöminen, Virolainen summaa.

Liialliset määrät lääkkeitä vaarallisia maksalle

Toinen Virolaisen havaitsema suuri huoli on luotettujen lääkkeiden väärinkäyttö.

Esimerkiksi Tiktokissa levisi muutama vuosi sitten "haaste”, jossa kehotettiin ottamaan yliannostus parasetamolia. Suomessakin nähtiin viitteitä nuorten osallistumisesta villitykseen.

Virolainen korostaa yliannostuksien olevan oletettua yleisempiä. Niitä tapahtuu myös lääkeaineilla, joita normaalisti ei osata ottaa huomioon.

Hyvä esimerkki tämänkaltaisesta lääkeaineesta on juuri parasetamoli, joka on yleinen näky lääkekaapissa vaikkapa Paratabs-nimellä.

– Parasetamoli mielletään turvalliseksi, koska sitä myydään apteekeissa ilman reseptiä. Kun lääkkeen vaarallisuudesta ei tiedetä, voidaan ottaa maksaa tuhoava parasetamolimyrkytys, Virolainen huomauttaa.

Kyse ei siis aina ole haasteista tai tietoisesta yliannostamisesta, vaan puhtaasti tietämättömyydestä. Parasetamoli on kuitenkin turvallinen ja tehokas kipulääke, kun noudatetaan lääkkeelle purkissa ilmoitettuja rajoja.

Ei vain myrkkyjen tuhoaja

Pallean alla ja kylkiluiden suojissa oleva herkkä möllykkä oli pitkään mysteeri lääkäreille. Kirurgit välttelivät maksaa, koska pieni sohaisu tai liiallinen painaminen aiheuttivat helposti verenvuotoa.

Maksa tunnetaan yleensä parhaiten lääkkeiden ja alkoholin hajottajana. Se kuitenkin myös edistää kehon korjautumista, varastoi vitamiineja ja erittää sappea.

Maksan onkin tulkittu hoitavan yli 500 tehtävää. Raskaasti töitä paiskiva elin on nykyaikaisten elintottumusten seurauksena kovan rasituksen alla.

– Aluksi rasvaa kertyy ihonalaisiin kudoksiin, minkä jälkeen energia alkaa siirtyä sisäelimiin. Kun maksassa on rasvakudosta noin viisi prosenttia, aletaan puhua rasvamaksasta, Teitto-Tuckett kertoo.

Rasvamaksaan ei ole lääkehoitoa, mutta siitä pystyy vielä paranemaan siivoamalla elämäntapansa.

Todellinen vaara piilee siinä, että alkavaa rasvamaksaa ei huomata. Maksassa oleva rasvakudos saattaa nimittäin tulehtua, minkä seurauksena maksa alkaa arpeutua. Syntyy maksakirroosi.

Jos kirroosi on edennyt liian pitkälle, ainoa ratkaisu saattaa olla elinsiirto.

Vero ei hillinnyt makeisten syöntiä

Kansalaisia on yritetty ohjata suotuisampiin elämäntapoihin muun muassa vuonna 2011 voimaan tulleella makeisverolla. Karkin hinnannousu ei kaikeksi pettymykseksi kuitenkaan vähentänyt herkkujen syöntiä.

Vero poistui vuonna 2017, mikä johti vain entistä kiihkeämpään myyntiin.

Uudesta, laajemmasta sokeriverosta on käyty jo pitkään keskustelua. Konkreettisia askelia uuden veron suuntaan otettiin viime keväänä, kun virvoitusjuomavero hyväksyttiin eduskunnassa. Tarkoitus on verottaa limsaa sitä raskaammin, mitä enemmän se sisältää sokeria.

Yhteiskunnan ohjausta saadaan siis vielä odotella. Mitä jokainen voi itse tehdä rasvamaksan välttämiseksi?

Tarja Teitto-Tuckett haluaa toppuutella, ettei hysteriaan ole tarvetta. Kyse on loppujen lopuksi pienistä arjen valinnoista.

– Kyllähän sitä nauttia ja juhlia täytyy saada, ei semmoinen ole kiellettyä. Asiassa täytyy vain muistaa kohtuullisuus.

Teitto-Tuckett tiivistää tärkeimmät turvatoimet, joilla jokainen voi maksaansa suojata.

– Aktiivisuus ja ihan arjen liikkuminen, säännöllinen ruokailu, kohtuulliset ruokavalinnat ja annoskoot.

Mielenterveys heijastuu somaattiseen terveyteen

Nuorten mielenterveyskriisistä puhutaan paljon. THL:n toukokuinen tilastoraportti nostaa esiin työikäisten lisääntyneen psyykkisen kuormittavuuden ja yleistyneet itsemurha-ajatukset.

Mielenterveyden ongelmilla ei ole välttämättä suoraa vaikutusta fyysiseen hyvinvointiimme, mutta pitkällä aikavälillä psyykkiset sairaudet näkyvät usein myös muussa terveydessämme.

Lääkäri Atte Virolainen tuntee ongelmien vuorovaikutuksen.

– Vakaviin mielenterveyden häiriöihin liittyy lähes aina somaattista eli elimellistä sairastavuutta, Virolainen sanoo.

– Jos häiriö kestää pitkään, ihmisen peruselämäntavat voivat romahtaa.

Riskinä on noidankehä. Elintapojen romahdus tekee arjesta entistä vaikeampaa ja saattaa johtaa uusiin fysiologisiin ongelmiin – vaikkapa maksasairauksiin. Sairastaminen taas voi pahentaa mielenterveyden ongelmia.

– Elintapojen hallinta on psyykkisestä sairaudesta kärsivälle kaiken perusta, mutta joskus pelkkä lyhyt kävelykin voi vaatia suoranaista itsensä pakottamista, Virolainen kertoo.

Terveempää elämää vankilassa

Ajatus tuntuu nurinkuriselta, mutta vankilaan päätyminen voi väliaikaisesti helpottaa pienituloisen ja vaikeasti sairaan terveysongelmia.

– Ainoastaan ihmisen ollessa vangittuna laki menee niin, että valtio maksaa kaiken hoidon, mukaan lukien lääkehoidon, kertoo Virolainen, joka työskentelee myös vankilalääkärinä.

– Kun vanki on vapautumassa, joudutaan miettimään, miten hänellä on varaa lääkkeisiin.

Pienituloisilla rahaa kuluu suhteessa enemmän sosiaali- ja terveyspalveluihin ja lääkkeisiin kuin hyvin toimeentulevilla.

Vaikka yleisesti ottaen suomalaisten terveys on kehittynyt hyvään suuntaan monella mittarilla, tulotasojen väliset terveyserot ovat entistä selvempiä. Köyhimmät ovat usein ikääntyneitä ja huono-osaisia, jotka sairastavat muutenkin eniten. Sairastaminen tai vamma myös heikentää tulotasoa.

Keväällä julkaistussa suomalaistutkimuksessa kävi ilmi, että mielenterveyden häiriöt ovat sitä yleisempiä, mitä alempi on tulotaso. Mitä enemmän ansaitsee, sitä pienempi on riski sairastua.

Kolmekymppisenä pienituloisimpaan viidennekseen kuuluvilla riski on peräti 63 prosenttia, hyvätuloisimmalla viidenneksellä vain 25 prosenttia.

Terveydenhoidon maksut koettelevat sairaimpia

Suomessa terveydenhuollon asiakkaiden omavastuuosuudet palveluista ja lääkkeistä ovat kansainvälisesti tarkasteltuna korkeat. Niitä on myös nostettu usean vuoden ajan.

Tällä hetkellä julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukatto on 692 euroa.

Viime vuonna Kuluttajaliitto huomautti sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen koettelevan pitkäaikaissairaita ja asettavan heidät köyhyysriskiin.

Suomen sosiaali ja terveys ry kertoo monien maksavan sairaudenhoitokulujaan toimeentulotuella. Yhä useampi joutuu asiakasmaksujen vuoksi ulosottoon.

Vuonna 2016 lääkkeiden Kela-korvauksissa otettiin käyttöön vuosittainen alkuomavastuu. Reseptilääkkeet maksetaan omasta pussista 50 euroon asti. Sen jälkeen korvausluokkia on kolme: 40, 65 ja 100 prosentin korvattavuus.

Lääkkeiden korvausluokat päättää sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva Lääkkeiden hintalautakunta.

Sadan prosentin korvausluokka ei ole täysin ilmainen, vaan silloinkin maksettavaa kertyy 4,50 euroa lääkepakkausta kohti. Tätä maksua korotettiin vuonna 2016.

Jäljelle jääneitä omavastuuosuuksia maksetaan 592,16 euroon asti vuodessa, minkä jälkeen Kela korvaa melkein koko summan. Maksettavaa jää 2,50 euroa per lääkepakkaus.

Lähes 600 euron lääkeomavastuuta on pitänyt pienituloisille kohtuuttomana muun muassa Lääketeollisuus ry.

Helpotusta omavastuun maksuun luvassa

Kela korvaa myös terveyskeskusmaksuja ja terveydenhuollon matkakuluja, joiden omavastuukattoa on niin ikään korotettu viime vuosina. Yhteensä maksukatot ovat lähes 1 600 euroa vuodessa.

Pientä helpotusta on nyt luvassa. Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu lääkkeiden omavastuun ositus.

Vuosiomavastuun voisi jatkossa maksaa vuoden aikana useammassa erässä. Nyt omavastuun voi joutua kuittaamaan jopa yhdellä apteekkikäynnillä.

Kesäkuussa yhdeksän terveysjärjestöä vetosi hallitukseen, jotta kirjaus etenisi nopeasti.

"Terveellisesti syöminen on kalliimpaa kuin epäterveellisesti syöminen."Atte Virolainensome- ja päihdelääkäri

Tiktokin "haasteessa" kehotettiin ottamaan yliannostus parasetamolia.

Suomessakin nähtiin viitteitä nuorten osallistumisesta villitykseen.

Vankilaan päätyminen voi helpottaa pienituloisen terveysongelmia.

Ihmisen ollessa vangittuna valtio maksaa kaiken hoidon.