Kotimaa
Sanna Marinin yleisötilaisuus oli loppuunmyyty – ex-pääministeri ei pohdi tällä hetkellä palaamista politiikkaan
Ex-pääministeri Sanna Marin (sd.) ei harkitse tällä hetkellä ehdokkuutta missään vaaleissa, mutta ei sulje mahdollista ehdokkuutta joskus tulevaisuudessa täysin pois.
Marin kommentoi asiaa Helsingin yliopistolla pitämässään tiedotustilaisuudessa, missä häneltä kysyttiin ehdokkuudesta esimerkiksi seuraavissa eurovaaleissa vuonna 2029. Marin voisi tuolloin nousta Suomen EU-komissaariksi, jos hänen puolueensa SDP olisi Suomessa pääministeripuolueena.
– Olen vastannut tähän kysymykseen politiikkaan paluusta aina samalla tavalla: ikinä ei pidä sanoa ei ikinä. Mutta en tällä hetkellä käy pohdintaa vaaliehdokkuudesta missään vaaleissa, Marin sanoi tiedotustilaisuudessa.
– En lähde tätä tyrmäämään, mutta en kyllä tässä myöskään ilmoittaudu ehdolle eurovaaleihin enkä mihinkään muihinkaan vaaleihin, Marin jatkoi.
Marin esiintyi lauantaina Helsingin yliopistolla järjestetyssä yleisötilaisuudessa, jossa käsiteltiin Marinin tuoretta kirjaa Toivo on tekoja. Loppuunmyyty maksullinen tilaisuus keräsi yli 600 ihmistä Helsingin yliopiston juhlasaliin kuulemaan Marinin ajatuksia. Tilaisuuden jälkeen Marin piti tiedotustilaisuuden.
Onnistunut Nato-prosessi
Marin kommentoi tiedotustilaisuudessa myös hänen ja presidentti Sauli Niinistön Nato-näkemyksistä syntynyttä keskustelua. Marin kertoi alkuviikosta julkaistussa kirjassaan järkyttyneensä Niinistön reaktiosta, kun pääministerinä kertoi pian Venäjän Ukrainaan suuntaaman hyökkäyksen alettua uskovansa, että Suomi joutuisi nyt ratkaisemaan Nato-kantansa. Marinin mukaan Niinistö vastasi, että Nato-keskustelu oli eduskunnan tehtävä.
Niinistö puolestaan sanoo Iltalehdessä varoittaneensa silloista pääministeriä ja muuta valtiojohtoa jo joulukuussa 2021, että Suomessa voidaan joutua nopeisiin, koviin ja suurin ratkaisuihin. Niinistö arvioi, että kaikille paikalla olleille piti kyllä olla selvä, että puhuttiin Nato-jäsenyyden mahdollisuudesta.
Marin sanoi tiedotustilaisuudessa, ettei muista Niinistön mainitseman kaltaista keskustelua.
– Itse en kyllä muista vuodelta 2021 sellaista keskustelua valtiojohdossa missään formaatissa, missä olisi ikään kuin kerrottu suoraan tai annettu ymmärtää, että odottakaa vain, pian Suomi hakee Natoon. Kyllä se tuli eteen siinä vaiheessa, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja tuli ymmärrys siitä, että nyt meidän pitää tähän prosessiin nopeasti lähteä, Marin sanoi.
– Totta kai voihan sitten olla, että hän (Niinistö) on näin ajatellut ja siitä ikään kuin tällä tavalla jollakin tarkoituksella lausunut, mutta minä en tietenkään hänen puolestaan pysty arvioimaan, Marin jatkoi.
Huoli Niinistön sitoutumisesta
Marinin mukaan häntä huolestutti Niinistön sitoutuminen Nato-jäsenyysprosessiin.
– Olen kirjassa kuvannut sen tilanteen ja oman reaktioni siihen ja myös huoleni siitä, jos kaikki eivät tähän prosessiin täysin alusta asti sitoudu, Marin sanoi.
– Aika nopeastihan me sitten pääsimme tähän yhteiseen prosessiin, ja se on tietenkin hyvä asia, hän jatkoi.
Marin korosti, että kaiken kaikkiaan Suomen Nato-harkinta ja jäsenyysprosessi yhteistyössä Ruotsin kanssa oli onnistunut.
– Se oli myös konsensusta hakeva, ja siitä kertoo se, että 188 kansanedustajaa kahdestasadasta äänesti Suomen Nato-jäsenyyden puolesta. Se oli historiallinen päätös, Marin painotti.
– Kokonaisuutena pidän tätä prosessia onnistumisena.
Sääntöpohjaista järjestelmää puolustettava
Tiedotustilaisuudessa Marinilta kysyttiin myös muun muassa Suomen ja Yhdysvaltojen suhteesta. Marin kiitteli presidentti Alexander Stubbin tapaa hoitaa tehtäviään.
– Meillä on hyvät suhteet Yhdysvaltoihin varmasti pitkälti myös hänen henkilökohtaisten kontaktiensa ja hänen persoonansa vuoksi, mikä on tietenkin pienelle maalle erittäin hyvä asia ja tärkeä asia, Marin sanoi.
Marin toivoi, että Stubb pystyy presidenttinä edesauttamaan Ukrainan asiaa, koska Yhdysvallat tarvitaan Ukrainan tueksi, jotta Venäjän presidentti Vladimir Putin voidaan pakottaa neuvottelupöytään.
– Meidän pitää tasapainoilla sen suhteen, että me ymmärrämme kokomme ja vaikutusvaltamme. Se asia mistä pitää aina pitää kiinni on sääntöpohjaisen järjestelmän puolustaminen, ja siinä ei saa ote lipsua hetkeksikään, Marin painotti.
Sadat halusivat kuulla Marinin itse kertovan pääministerikaudestaan
Lauantai-iltapäivänä yli 600 ihmistä kokoontui Helsingin yliopiston juhlasaliin kuulemaan Sanna Marinia. Hän saapui valkoisten pilarien kehystämään hulppeaan saliin pitkään jatkuneiden aplodien saattelemana.
Ennen tapahtumaa opiskelijat Sanni Vuollet ja Vilma Vähäkangas pohtivat STT:lle, että entisen pääministerin kuuleminen on kiinnostavaa politiikan opintojen kannalta.
Vuollet näkee, että nuorille Marin on ensimmäisiä heidän aikanaan aikana vallassa olleita mieleen jääneitä merkkihenkilöitä. Hänelle Marinin kaudelta mieleen on jäänyt erityisesti korona-aika, joka vaikutti nuoriin merkittävästi.
Vähäkangas ajattelee, että siinä, miten eri sukupolvet näkevät Marinin, on eroja. Vanhemmat ihmiset saattavat hänestä tarkastella Marinia ehkä konservatiivisemmin. Nuoret pitävät rohkeammasta tavasta olla ja toimia ja saattavat Vähäkankaan mielestä saada siitä toivoa.
Spontaaneja suosionosoituksia
Marinin näkökulmat selvästi upposivat lipun hankkineisiin. Yleisössä osoitettiin Marinille monesti spontaanisti suosiota aplodein, oli kyse sitten entisen pääministerin näkemyksistä Ukrainan sotaan tai hänen halustaan viettää enemmän aikaa lapsensa kanssa.
Marinin tuoretta kirjaa markkinoiva tapahtuma oli loppuunmyyty. Selvä enemmistö Marinia kuulemaan tulleista oli naisia.
Ennen Suomen-tilaisuutta Marin oli ollut markkinoimassa Toivo on tekoja -kirjaansa Yhdysvalloissa. Kirja on alun perin kirjoitettu englanniksi ja suunnattu kansainväliselle yleisölle.
Marin sanoi, että englanniksi kirjoittaminen oli haastavaa. Hänen mukaansa se toi kuitenkin etäisyyttä kirjan aiheisiin, jotka käsittelivät muun muassa johtajuutta, pääministeriaikaa, koronakriisiä ja Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon.
Marinin mielestä kirja olisi ollut erilainen, jos hän olisi kirjoittanut sen alun perin suomeksi.
Seuraavaksi Marin matkaa Britanniaan markkinoimaan kirjaansa, jonka käännösoikeudet on myyty useisiin eri maihin.
8.11. kello 21.22 juttua päivitetty kauttaaltaan.