Paikallisuutiset

Seurakuntien taloustilanne vaihtelee suuresti - tuulivoimatuloistakin apua rahakirstuun

Taloudellisesti parhaimmissa seurakunnissa kirkollisverotuksen prosentti on pystytty pitämään 1,60:ssa, mutta toisaalta muutamilla paikkakunnilla seurakuntien verosentti on jo 2,00.

Evankelis-luterilaisen kirkon oman laskennan mukaan keskiverto ansiotuloja saava henkilö maksaa seurakuntaveroa 329 euroa vuodessa. Mikäli kaikki kirkon jäsenet huomioidaan, keskimääräinen vero on 226 euroa.

Kuinka paljon sitten maksuun vaikuttaa se, onko prosentti 1,6 vaiko 2,0? Keskituloisella ero on vajaan kymmenen euron luokkaa kuukaudessa eli karkeasti satasen luokkaa vuodessa.

Maakunnassa ääripäästä toiseen verotus on Lestijokilaakossa: Kannuksessa prosentti on 1,60 ja Toholammilla (sekä Lestijärvellä) 2,00.

Seurakunta saa tuloja tänä vuonna rakentuvista tuulimyllyistä noin 100 000 euroa vuodessa.

– Emme olisi voineet pitää veroprosenttia 1,60:ssa, jos meillä ei olisi ollut tietoa seurakunnan maille rakentuvan tuulivoimapuiston tuloista, Kannuksen seurakunnan kirkkoherra Erkki Huuki sanoo. Hän on laskenut, että seurakunta saa tuloja tänä vuonna rakentuvista tuulimyllyistä noin 100 000 euroa vuodessa. Siinä vaiheessa, kun myllyt toimivat täysin, niin vähän enemmänkin.

Kirkkoherra perustelee Kannuksen alueellisesti tarkasteluna alhaista veroprosenttia myös kaupungin hyvällä työllisyystilanteella sekä seurakunnan onnistuneelta pitkäjänteisellä henkilöstöpolitiikalla. Seurakunnassa on 14 työntekijää, joista yksi on osa-aikainen.

– Taloudenpidon kannalta on suuri merkitys sillä, että meidän ei tarvitse käyttää paljoa sijaistyövoimaa. Esimerkiksi jumalanpalveluksen järjestäminen ostopalveluna on suhteellisen kallista, Huuki sanoo.

Erkki Huuki

Kannuksen seurakunnan budjetti on karkeasti miljoonan euron tasolla. Summasta reilut 60 prosenttia menee palkkakustannuksiin. Huukin mukaan kirkkohallitukselle Kannuksen seurakunta maksaa parin työntekijän kustannuksia vastaavan summan. Lakisääteistä valtionrahoitusta seurakunta saa asukasmäärään perustuen tänä vuonna runsaat 100 000 euroa.

– Monet seurakunnat tälläkin alueella saavat lisäksi kirkkohallitukselta merkittäviä avustuksia. Meille sellaista ei ole tulossa.

Kannuksessa tuulivoimaloiden ohella seurakunnan talouden yhtenä tukijalkana on tulevaisuudessakin noin 800 hehtaarin metsäomaisuus ja metsistä saatava puumyynnit.

– Vuositasolla saamme metsistä tuottoja verojen jälkeenkin 20 000 -1000 000 euroa. Investoinneista esimerkiksi kirkon maalaus (2016) pystyttiin rahoittamaan metsätuloilla. Seurakuntatalon tulevaan kunnostamiseenkaan ei olla ottamassa lainaa.

Monissa muissa seurakunnissa Kannuksen tilannetta kadehtitaan. Koko maan tilastossa seurakuntien kaikista tulonlähteistä metsätalouden osuus oli keskimäärin alle kaksi prosenttia, joten Kannuksessa tilanne on aivan poikkeuksellisen hyvä. Tuulivoimatuloista puhumattakaan.

Alueellamme kaikkein korkein veroprosentti (2,00) on Toholammilla, Kruunupyyssä sekä Kokkolan seurakuntayhtymään liittymistä suunnittelevalla Halsualla.

Seurakuntalaisten maksaman veron määrään on varmasti vaikuttanut Keski-Pohjanmaallakin jo toteutuneet liitokset: 2006 Kaustisen ja Ullavan seurakunta muodostivat seurakuntaliitoksen, ja Ullavasta tuli kappeliseurakunta. 2009 Kaustisen ja Ullavan seurakunta liittyi Kokkolan suomalaisen seurakunnan, Karleby svenska församling:n, Kälviän seurakunnan ja Lohtajan seurakunnan muodostamaan Kokkolan seurakuntayhtymään.

Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymään kuuluu viisi evankelis-luterilaista seurakuntaa, neljä ruotsinkielistä ja yksi suomenkielinen. Seurakunnat ovat Pietarsaaren ruotsalainen, Pietarsaaren suomalainen, Pedersören, Ähtävän sekä Purmon seurakunta.

Kirkollisverosta muualla:

Vero.fi-sivustolla >>>

Evl.fi-sivustolla >>>

Sakastin sivustolla >>>