Mielipiteet

Silja Paavolan mielipidekirjoitus: Teknologia ei korvaa hoitajaa vanhustenhoidossa

Nykyisen hallitusohjelman mukaan henkilöstömitoituksen laskennassa tulee mahdollistaa hoivatyötä helpottavan ja potilasturvallisuutta lisäävän teknologian, kuten älylattioiden tai -rannekkeiden, inhimillinen hyödyntäminen. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia mutta myös kysymyksiä.

Älylattioita on ollut käytössä jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Älylattia ilmaisee muun muassa sen, koska asukas on noussut sängyn laidalle istumaan ja hän on lähdössä esimerkiksi vessareissulle. Hoitaja saa tiedon asukkaan liikehdinnästä kännykkäänsä ja tarvittaessa rientää apuun. Yövuorossa hoitajia on yleensä yksi, ja hän saattaa olla hoitamassa toista asukasta samalla hetkellä, kun älylattiahälytys tulee. Hälytys on hyvä asia, mutta se ei auta asukasta vessaan tai nosta häntä lattialta.

Hälytys on hyvä asia, mutta se ei auta asukasta vessaan tai nosta häntä lattialta.

Älyrannekkeita on käytössä osassa hoivapaikoista. Ranneke antaa tietoa sydämen sykkeestä ja nukkumisesta ja se voi antaa hälytyksen, jos sydämen syke poikkeaa normaalista. Tätä hoitaja voi seurata tietokoneen näytöltä. Lisäksi älyranneke voi motivoida liikkumaan antamalla hälytyksen, kun henkilö on ollut liian pitkään paikallaan. Mutta ainakaan toistaiseksi se ei tee vielä toimenpiteitä asian korjaamiseksi. Tarvitaan hoitaja, joka osaa reagoida rannekkeen hälytyksiin ja toimia tilanteen parantamiseksi.

Erilaiset hoivan apuvälineet ovat tervetulleita. Nostolaitteet, seisomatelineet ja siirtolaitteet säästävät hoitajien selkiä ja luovat turvaa ikäihmisen siirtymisiin. Mutta esimerkiksi painehaavapatjan hankkiminen sen takia, ettei ole aikaa nostaa ikäihmistä tai kääntää häntä öisin kyljeltä toiselle, kun henkilö ei siihen itse kykene, on arveluttavaa. Tätäkin ikävä kyllä tapahtuu.

Tekoäly kehittyy huimaa vauhtia kuten myös muu tekniikka. Mutta tekeekö se tulevaisuudessakaan hoitajan töitä? Sitä rohkenen epäillä. Toistaiseksi hoitaja tekee työvuorossaan yhtäaikaisesti kaikkia mittaroitavia tehtäviä, usein tiedostamattaan, eli havainnoi ja arvioi. Sen lisäksi hoitaja osaa vielä toimia.

Nykyisten päättäjien tulee tehdä päätökset kunnollisista työoloista, johtamisesta ja varmistaa inhimillisen hoitajamitoituksen toteutuminen.

Hallitus esittää sitovan 0,7:n minimihoitajamitoituksen siirtämistä yli neljällä vuodella vuoteen 2028. Tämä suunnitelma heikentää vanhustenhoidon tilaa ja alan veto- ja pitovoimaa entisestään. SuPer pitää välttämättömänä, että 0,7:n minimihoitajamitoitus tulee voimaan 1.12.2023.

Kirjoittaja on Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja.