Paikallisuutiset

Sotaveteraanien määrän väheneminen muuttaa veteraanityön roolia: Keski-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin alueella on enää noin 150 veteraanitunnuksellista henkilöä – Kommentoi juttua

Kansallista veteraanipäivää vietetään tavallista matalammalla profiililla koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi. Paikallisia tai alueellisia tilaisuuksia ei järjestetä ja luonnollisesti myös valtakunnallinen juhla Tampereella on peruttu.

Mutta ei veteraanipäivää ohiteta kokonaan sammutetuin lyhdyin. Keski-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja, kannuslainenRisto Pouttu sanoo seppeleenlaskutilaisuuksien olevan ohjelmassa kaikilla yhdistyksen paikkakunnilla.

– Ne toteutetaan luonnollisesti voimassa olevien poikkeusolojen ohjeiden mukaan. Valitettavasti esimerkiksi näiden tilaisuuksien yhteydessä yleensä olevat kahvitilaisuudet tai muut vastaavat kokoontumiset jäävät nyt pois.

Risto Poutun mukaan sotaveteraanityössä keskitytään jatkossa enemmän perinteen vaalimiseen. Niinpä seppeleenlaskuja järjestetään monilla paikkakunnilla yhteistyössä koulutoimen ja koululaisten kanssa.

Sotaoloista kertovaa aineistoa on paljon, mutta vähän kotirintamalta. Risto Pouttu Veteraanipiirin toiminnanjohtaja

– Tavoitteena on saada jälkipolvet ymmärtämään, ettei itsenäisyyden saavuttaminen ja sen puolustaminen ole olleet mitään itsestäänselvyyksiä.

Sotaveteraanien lukumäärä vähenee ymmärrettävistä syistä kiihtyvää vauhtia. Sotaveteraaniliiton ylläpitämän tilaston mukaan viime vuodenvaihteessa oli elossa 7836 rintamaveteraanitunnuksen omaavaa. Miehiä heistä oli 3852 ja naisia 3984. Vuotta aiemmin veteraanien yhteismäärä oli 10 326 eli veteraanien poistuma vuodessa on noin 2500.

Ja kaiken todennäköisyyden mukaan vuodenvaihteen veteraanijoukko on alkuvuodesta entisestään harventunut.

Keski-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin alueella on noin 150 elossa olevaa veteraanitunnuksen omaavaa henkilöä. Sotaveteraanipiirin alue kattaa Kokkolan, Perhonjokilaakson, Lestijokilaakson ja Kalajokilaakson kunnat sekä Pyhäjärven.

Risto Poutun mukaan muutamissa kunnissa on enää vain yhden käden sormilla laskettava määrä veteraaneja. Ääripäitä edustavat Kokkola ja Lestijärvi. Kelan tilaston mukaan Kokkolassa oli vuodenvaihteessa yhteensä 53 rintamaeläkettä saavaa veteraania, joista miehiä 33. Vastaavasti Lestijärvellä elossa on vain yksi rintamatunnuksen omaava, joka on nainen.

Kelan kokoamat paikkakuntakohtaiset tilastot eivät kerro niiden kuntien lukumääriä, joissa veteraanien määrä jää alle neljän.

Sotaveteraanien keski-ikä koko maassa oli vuodenvaihteessa 94,9 vuotta. Risto Poutun mukaan keskipohjalaisveteraanien keski-ikä noudattelee valtakunnallista tasoa.

Rintamanaisten keski-ikä vuodenvaihteessa oli 90 vuotta. Nuorin sotaveteraani vuodenvaihteessa oli 85-vuotias ja vanhin 108-vuotias.

Satavuotiaita veteraaneja oli vuodenvaihteessa 108 ja tänä vuonna tuon rajan ylittää 259.

Naisten miehiä alempaa keski-ikää selittää se, että he ovat palvelleet eri tehtävissä miehiä nuorempina. Naisille on myönnetty rintamapalvelutunnuksia toiminnasta lottina, sotilaskotisisarina, sekä ilmavalvonta- ja evakuointitehtävissä.

Sotaveraaniliton ja Kelan laatiman väestöennusteen mukaan viimeinen veteraani poistuu joukosta vuonna 2036.

Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Sakari Martimo korostaa Ruotuväki-lehdessä (23.4.), että veteraanien määrän väheneminen muuttaa myös veteraanityön roolia.

Martimon mukaan veteraanityön painopiste siirtyy nyt vielä tehtävästä tukityöstä enenevässä määrin sotasukupolven perinteiden vaalimiseen ja niiden ylläpitämiseen.

– Tukityö jatkuu, mutta muuttaa aikaa myöten pienimuotoisempana, Martimo toteaa Ruotuväessä.

Myös Risto Pouttu korostaa perinnetyön merkitystä.

– Siihen kuuluu myös kotirintamaperinteen kerääminen ja taltioiminen.

– Sotaoloista kertovaa aineistoa on paljon, mutta vähemmän oloista kotirintamalla. Sen perinteen kokoamisessa alkaa olla kiire, Risto Pouttu toteaa.

//27.4. kello 7.41 Muokattu otsikkoa.