Kotimaa

Sovittelusta voisi löytyä avain kalliin sähkösopimuksen vangeille

Irtisanominen, kohtuullistaminen, valtion vippi vai armahdus?

Muun muassa tällaisia helpotuskeinoja työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) haluaa pohdittavan kuluttajille, jotka ovat jumissa kalliissa sähkösopimuksessa.

Selvityksen taustalla on sähkön pörssihinnan merkittävä lasku, joka alkoi jo alkuvuodesta.

Energiateollisuus ry arvioi tekemänsä jäsenkyselyn perusteella, että sopimuksia, joissa hinta on yli 20 senttiä kilowattitunnilta, olisi koko maassa vajaat 210 000. Sopimuksia, joissa hinta on yli 30 senttiä kilowattitunnilta, olisi puolestaan vajaat 60 000.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Datahuoneen keräämän hinta-aineiston mukaan joulukuussa 2022 on ollut 420 000 määräaikaista sähkönmyyntisopimusta, jossa sähköenergian hinta on ylittänyt 20 senttiä kilowattitunnilta. Tämä on noin 13 prosenttia kaikista sähkösopimuksista. Sopimuksia, joissa hinta on yli 30 senttiä kilowattitunnilta, on arvioitu olleen noin 295 000.

Ministeriön toiveesta selvityksessä punnitaan ainakin neljää vaihtoehtoa kuluttajien tilanteen kohtuullistamiseksi. STT pyysi Helsingin yliopiston yksityisoikeuden professoria Ville Pönkää arvioimaan TEMin esittämiä keinoja.

Ensimmäisenä esitetään irtaantumista voimassa olevista sopimuksista. Pönkä kertoo, että tässä tapauksessa jokaista sopimusta pitää tarkastella yksitellen ja tulkita sen mukaan, mitä niihin on kirjoitettu.

– Jos sopimus ei mahdollista irtisanomista, niin sitten sopimuksen tulkinnan keinoin on aika vaikea kuvitella, että sopimuksista päästäisiin eroon, hän toteaa.

Pönkä valaisee kuitenkin, että kuluttajansuojalaissa on niin sanottu epäselvyyssääntö. Jos sopimusehdon merkityksessä on epäselvyyksiä, asian voi tulkita kuluttajan hyväksi.

Toinen selvitettävä vaihtoehto on se, voidaanko määräaikaisia sähkösopimuksia sovitella ja kohtuullistaa.

Kohtuuttomuuteen voi Pöngän mukaan olla kaksi syytä. Ensimmäinen on se, että sopimus on alun alkaenkin kohtuuton, mistä hän ei usko olevan tässä asiassa kyse.

– Mutta toinen vaihtoehto on se, että sopimusta voidaan kohtuullistaa, jos se muuttuu olosuhteiden muutoksen seurauksena kohtuuttomaksi, ja siinähän tässä tilanteessa on kyse, hän kertoo.

Sovitteluun vaikuttaa se, onko toinen osapuoli selvästi vahvemmassa asemassa kuin toinen. Kuluttajasopimuksissa usein näin on. Pöngän mukaan olennaista on se, onko kohtuuttomuus niin sanotusti aitoa.

– Jos olosuhteet ovat olleet hyvin poikkeukselliset ja ihmiset joutuneet kiireessä tekemään päätöksiä ja hintaerot ovat olleet räikeitä, niin siinä voi olla aito kohtuuttomuustilanne käsillä.

Pönkä kuitenkin huomauttaa, että sähkösopimuksissa kiinni olevien pitäisi itse vaatia kohtuullistamista, sillä laki ei mahdollista sellaista suuren kuluttajajoukon puolesta.

Kolmas vaihtoehto on korkeisiin hintoihin sitoutuneiden kuluttajien tukeminen sopimushinnan ja määritellyn, kohtuulliseksi katsottavan hinnan erotuksella. Pöngän oletus on, että kyse olisi valtion tuesta, josta annettaisiin näille kuluttajille tämä erotus hyvityksenä.

Viimeisenä vaihtoehtona TEM selvittää kertaluonteista "armahduslakia", jonka avulla kuluttajat voitaisiin vapauttaa sopimuksista tai sopimuksia voitaisiin kohtuullistaa yhteisesti.

Määräaikaisia sopimuksia koskevan selvitystyön pitäisi valmistua kuun lopussa.