Mielipiteet

Suomen Tuulivoimayhdistyksen vastine kannuslaisten Haapasalojen kirjoitukseen: Tuulivoimalan komposiittirakenteet kestävät eroosiota ja ääriolosuhteita

Vastineena Keskipohjanmaassa 24.5. julkaistuun mielipidekirjoitukseen “Sahataanko omaa oksaa tuulivoiman kanssa?”

Tuulivoimaloiden lapojen laminaattirakenteet koostuvat pääosin lasi- ja hiilikuiduista, epoksihartsista sekä kerroslevyrakenteen ydinaineista, kuten puu- tai muovimateriaaleista. Turbiinin komposiittirakenteet ovat suojattu siten, etteivät ne ole alttiina olosuhteille, kuten eroosio ja UV-säteily, vaan säilyttävät toimintakykynsä suunnitellun käyttöiän (tuulivoimaloissa nykyään jopa 35 vuotta).

Lapojen pinnalla on suojaavana kerroksena joko maalipinta tai gelcoat-tasoite, ja vasta sen alla rakenteellinen epoksilaminaatti. Lapojen päällimmäisestä kerroksesta voi vapautua hyvin pieniä määriä pölymäistä inerttiä materiaalia, joka on peräisin pääasiassa lapojen maalista. Lavat tarkastetaan säännöllisesti ja ne korjataan, jos pintakerrokseen on tullut kulumia.

Lavat tarkastetaan säännöllisesti ja ne korjataan, jos pintakerrokseen on tullut kulumia.

Ruotsalaisen Naturskyddsföreningenin mukaan maan tuulivoimapuistot vapauttavat yhteensä noin 0,6 tonnia mikromuovia. Luku on vuodelta 2022, jolloin Ruotsissa oli 2,5-kertainen määrä tuulivoimaa Suomeen verrattuna. Ruotsin ympäristönsuojeluviraston laskelmien mukaan esimerkiksi tieliikenne mukaan lukien renkaiden kuluminen tuottaa mikromuovia 8 190 tonnia, synteettisten vaatekuitujen pesu 8–950 tonnia, rakennusten maalaus 130—250 tonnia ja hygieniatuotteet 66 tonnia vuodessa.

Pääsääntöisesti epoksilujitteiset hiili- ja lasikuidut (tai kuituvahvisteiset muovit) ovat todella kestävää materiaalia ja siksi keskustelun keskiössä tulisikin olla enemmän kierrätys kuin materiaalin kuluminen. Lapojen kierrättämiseen onkin löydetty hyviä suomalaisia ratkaisuja esim. sementin valmistuksen rinnakkaisprosessin raaka-aineena. Tuulivoimaloiden lavat ovat myös järjestelmällisemmin keräiltävissä kierrätykseen, toisin kuin kuluttajatuotteet ja kulkuvälineet, kuten renkaat, kengät, urheiluvälineet, moottorikelkat ja veneet.

On luonnollista olla huolissaan kemikaalialtistuksista. Tuulivoimaloiden osalta on kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että BPA, jota käytetään voimaloiden valmistuksen lähtöaineena, irtoaisi ja pääsisi luontoon ja sitä kautta ihmisten elimistöön.

Hyödyllinen uutinen on, että EU on rajoittamassa myös mikromuovipäästöjä. Esimerkiksi kumirouheen käyttö tekonurmikentillä ja muilla urheilualustoilla on kielletty kahdeksan vuoden kuluttua. Myös kosmetiikan valmistajien on korvattava tuotteidensa sisältämiä mikromuoveja ympäristölle turvallisemmilla vaihtoehdoilla.

Kirjoittaja on Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n PR-päällikkö.

Halutako jatkaa keskustelua aiheesta? Lähetä mielipiteesi toimitukseen tästä linkistä aukeavalla lomakkeella.