Paikallisuutiset

Teerijärveläinen Mats Granholm rohkaisee yrityksiä vetämään henkeä, eikä pidä konkurssia huonona ratkaisuna: "Yritystoimintaan voi palata takaisin, kun taloustilanne on parantunut"

Koronakriisi aiheuttaa monenlaisia ongelmia suomalaisille yrityksille. Asiakkaat ovat vähentyneet ja epävarmuus lisääntyy päivä päivältä. Kiinteät kulut juoksevat eikä kassaan tule rahaa. Huoli omasta jaksamisesta kasvaa.

Teerijärveläinen yrittäjäMats Granholm rohkaisee pulaan joutuneita yrityksiä vetämään henkeä ja katsomaan eteenpäin.

– Omassa firmassani pidämme aikalisän ja laadimme uuden liiketoimintasuunnitelman, sanoo Granholm.

Bussiness Finland jakaa pk-yrityksille suoraa tukea, joka on tarkoitettu yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen "häiriötilanteessa". Tukea ei tarvitse maksaa takaisin. Business Finland on saanut tukihakemuksia jo satojen miljoonien eurojen edestä.

Pidämme aikalisän ja laadimme uuden liiketoimintasuunnitelman. Teerijärveläinen yrittäjä Mats Granholm

Granholm perusti Teerijärven Limonaaditehtaan syksyllä 2018. Lupaavasti alkanut yritystoiminta kärsii koronakriisistä, koska markkinoinnin kannalta tärkeitä tapahtumia ei järjestetä.

– Meillä on hyvä tilanne, koska päätimme lähteä korjaamaan yrityksen kurssia jo ennen koronaa. Hyvä puoli on sekin, ettei meillä ei ole muita työntekijöitä meidän kahden osakkaan lisäksi, sanoo Granholm.

Limonaditehtaan toiminta lähti liikkeelle harrastuksesta, jonka hän haluaa muuttaa kannattavaksi liiketoiminnaksi.

– Tämä prosessi siirtyy koronan takia eteenpäin, hän toteaa.

Koronatilanne on ajanut yrityksiä kassakriisiin. Granholmin mielestä valtion lupaamat joustot ja tukitoimet eivät ennätä korjaamaan akuuttia hätää.

Hänen mielestä vaikeuksiin joutuneiden yrittäjien kannattaa nyt pohtia vakavasti yritystoimintansa tulevaisuutta. Konkurssi on varma tapa saada maksut loppumaan.

– Konkurssi on nykyisessä tilanteessa sosiaalisesti hyväksyttävämpää kuin vuoden kuluttua, jolloin kukaan ei enää muista koronaa, uskoo Granholm.

Hän ei puhu nyt omasta firmastaan vaan vaikeuksiin joutuneista yrityksistä.

– Ainahan yritystoimintaan voi palata takaisin, kun taloustilanne on parantunut.

Hän ei usko, että talous käynnistyy koronan jälkeen nappia painamalla. Leikkaamattomat hiukset ja syömättä jääneet lounaat eivät kerry varastoon.

– Asiakkaalle riittää yksi tukanleikkuu ja yksi ateria kertaa kohti.

Valtio sai lainaputken nopeasti auki. Valtion luottolaitos Finnvera myöntää takauksen ja pankki myöntää lainaa kassakriisistä selviämiseen.

Granholmin mielestä lainamuotoisista tuista ei ole pelastajaksi, koska yritykset eivät halua ottaa lisälainaa.

Hänellä on entuudestaan Finnveran takaamaa pankkilainaa. Hänelle tarjottiin mahdollisuutta lyhennysvapaisiin kuukausiin.

Hän ei tarttunut tarjoukseen, koska laina-aikaa ei pidennettäisi, vaan lyhentämätön pääoma siirtyisi laina-ajan loppuun ylimääräisenä suurena eränä. Lainan korkoa hinattaisiin mahdollisesti ylöspäin.

– Eihän siinä ole mitään järkeä, sanoo Granholm.

Yrittäjät voivat myös hakea kolmen kuukauden lykkäystä työ- ja eläkemaksuihin.

– Millä ihmeellä yrittäjä maksaa tuplaerän kolmen kuukauden kuluttua? Granholm ihmettelee.

Yksinyrittäjät voivat myös hakea tukea kunnilta. Haku tapahtuu yrityksen sijaintikunnasta. Tuen suuruus on 2 000 euroa.

Käteisenä maksettava tuki on saanut yrittäjiltä hyvää palautetta. Granholmin mielestä kahden tonnin tuki on hyvä alku, sitä voi käyttää juokseviin kuluihin kuten vuokranmaksuun ja palkanmaksuun.

– Yrittäjien tilanteen huomioiden se on kuitenkin pieni summa, hän toteaa.

Moni taho tarjoaa tukea yrittäjille. Granholm on saanut parhaan avun ja tuen elinkeinokeskus Concordian yritysneuvojilta.

Kommentti