Paikallisuutiset

Tuulivoimaa rakennetaan jo ilman valtion tukeakin – Kalajoki on Suomen suurin tuulivoimakunta

Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtajaAnni Mikkonen kysyi syksyllä 2017 kansainväliseltä pitkäaikaisten sähkönmyyntisopimusten välittäjältä, mahtaisiko Suomeenkin tulla pitkäaikaisia tuulisähkön ostosopimuksia (PPA). Norjassa ja Ruotsissa sellaisia oli tuolloin jo käytössä.

– Hän sanoi, ettei mitään mahdollisuutta, koska sähkön hinta on Suomessa liian alhainen ja tuulivoiman tuotantokustannukset liian korkeat, Mikkonen kertoo.

Mutta eipä mennyt vuottakaan, kun kesällä 2018 julkaistiin Suomen ensimmäiset PPA-sopimukset. Sähkön hinta oli noussut ja tuotantokustannuksen laskeneet juuri sopivasti.

– Kyllä se tuli alallekin yllätyksenä – että esimerkiksi Google ryhtyy tekemään Suomessa pitkäaikaisia ostosopimuksia tuulivoimatoimijoiden kanssa, Mikkonen myöntää.

Ei ole näkyvissä sellaista tilannetta, että tuulivoimalla tuotettaisiin vaikka yli puolet sähköstä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry

Tämän vuoden aikana Suomeen on rakentumassa ilman valtion tukea yhdeksän tuulivoimahanketta, joista kolmella on PPA-sopimus Googlen kanssa ja neljä hanketta tulee Ikean omistukseen. Kannuksen Kuuronkallion tuulipuisto tulee olemaan yksi Googlelle sähköä tuottavista.

Markkinaehtoiset hankkeet tulivat hyvään saumaan, sillä viime vuonna Suomeen ei rakennettu yhtään uutta tuulivoimalaa.

– Se johtui siitä, että syöttötariffi sulkeutui ja sähkön markkinahinta oli aika alhainen, Anni Mikkonen selittää.

Viimeiset syöttötariffin piirissä olevat voimalat rakennettiin vuoden 2017 lopussa. Tariffin piirissä rakennetut voimalat saavat tukea 12 vuoden ajan.

Nyt tuulivoima on taas saamassa tukea valtiolta. Viime vuoden puolella järjestettiin teknologianeutraali tuotantotuen kilpailutus, jonka tulokset selvinnevät toukokuussa. Energiavirasto sai uusiutuvan energian tukikilpailutukseen 26 tarjousta, jotka kaikki tulivat tuulivoimatoimijoilta. Tarjousten yhteenlaskettu sähkön vuosituotanto on reilut 4 terawattituntia, kun tarjouksia voidaan hyväksyä enintään 1,4 TWh:n edestä.

Tarvitaanko valtion tukea, kun hankkeita toteutetaan jo ilmankin?

– Pidän tärkeänä, että kilpailutus järjestettiin. 340 megawattia on kuitenkin aika vähän, Mikkonen vastaa viitaten yhdeksän markkinaehtoisen hankkeen yhteiskapasiteettiin.

Mikkonen huomauttaa kilpailun tuesta olevan kovaa. Sähkön tuottajat antavat tarjouksen siitä mihin hintaan ja kuinka paljon olisivat valmiita tuottamaan sähköä, ja valtio valitsee halvimmat tarjoukset.

– Jos jättää epärealistisen ison hakemuksen, niin sitä ei hyväksytä.

Energia-alan etujärjestön, Energiateollisuus ry:n kanta on se, ettei uusiutuvalle sähkölle olisi tarvittu enää tukikilpailutusta.

– Sen jälkeenhän on ilmaantunut yhdeksän uutta tuulipuistohanketta, ja varmaan niitä on tulossa lisääkin. Sattumoisin nämä yhdeksän tuottavat juuri sen määrän sähköä, mitä nyt kilpailutetaan, sanoo Energiateollisuuden toimitusjohtajaJukka Leskelä.

Hän toteaa, että tällä hetkellä maalle rakennettava tuulivoima on itse asiassa edullisin vaihtoehto silloin, kun tarvitaan uutta sähköntuotantoa.

Leskelä kuitenkin arvelee, ettei tästä tukijärjestelmästä tule kovin kallista.

– Ensimmäiset 2000 megawattia tuulivoimaa Suomeen rakennettiin liiankin kalliisti, mutta se oli siinä mielessä perusteltua, että haluttiin saada tuulivoimarakentaminen liikkeelle täällä. Uudesta tuesta tehtiin päätökset vähän vanhan tiedon pohjalta.

Tuulivoimalla tuotettiin viime vuonna noin 7 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Tuulivoima-alan tavoitteena on nostaa osuus 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

– Pidän tavoitetta hyvin realistisena. Meillä on hyvin tilaa tuulivoimalle, ja hankekapasiteettiakin riittää, sanoo Anni Mikkonen.

Edellytyksenä on kuitenkin hänen mukaansa siirtoyhteyksien parantaminen sekä Suomen sisällä että naapurimaihin, jotta sähköntuotannon vaihtelua pystytään tasapainottamaan. Tarvitaan myös kulutusjoustoja.

Toisin sanoen sähkönkulutusta pitäisi pystyä keskittämään niihin aikoihin, kun tuotantoa on paljon ja hinta alhaalla.

– Tällä hetkelläkin on mahdollista säätää talon lämmityslaitteet niin, ettei sähköpattereilla lämmitetä, kun sähkö on kallista. Lämpötilarajoilla voi turvata sen, ettei asumismukavuus kuitenkaan kärsi. Ja sähköautojen akuista voi välillä ottaa sähköä verkon puolelle, Mikkonen kertoo esimerkkejä.

Suomeen mahtuu lisää tuulivoimaa Jukka Leskelänkin mukaan – mutta ei määrättömästi.

– Ei ole näkyvissä sellaista tilannetta, että tuulivoimalla tuotettaisiin vaikka yli puolet sähköstä. Sähköjärjestelmä kohtaisi silloin haasteita, joita ei ole vielä ainakaan ratkaistu.

Leskelä tosin uskoo, että tuulivoiman aiheuttamaa sähköntuotannon epätasaisuutta olisi teknisesti mahdollista säädellä.

– Siihen liittyisi sähkön varastointia esimerkiksi muuttamalla sitä lämmöksi tai kaasuksi. Mutta tällaisesta ei ole kokemusta isossa mittakaavassa. Uskon, että nämä teknologiat kyllä kehittyvät, ja niihin olisi järkevää yhteiskunnankin panostaa.

Anni Mikkonen kertoo, että tuulivoima laskee sähkön markkinahintaa, koska sillä ei ole polttoainekustannuksia. Leskelä huomauttaa, että jos tuulivoimaa lisättäisiin hyvin vahvasti, niin kilpailevat tuotantomuodot kävisivät kannattamattomiksi ja laitoksia jouduttaisiin sulkemaan.

– Ja sitten olisi vaikea saada mistään sähköä heikommissa tuulioloissa. Itse pidän edullisimpana ja varmimpana sitä, että meillä on useampia sähköntuotantotapoja.