Paikallisuutiset

Unohtiko valtio turveyrittäjät? – Urakoitsijat kaipaavat valtiolta kantaa alan tulevaisuuteen: "Kaipaamme selkeää näkymää", kertoo yrittäjä Juha Kivioja Halsualta

Turve menee taas kaupaksi kallistuneen sähkön vuoksi – päästökaupan hinta yhä pilvissä

Turvetuottajien tunteet ovat tätä nykyä kahtalaiset. Toisaalta pilviä hivelevä sähkönhinta luo kysyntää myös turpeen energiakäytölle, ja toisaalta korkeina pysyvät päästöoikeuksien hinnat vähentävät intoa satsata tuotantoon ja nostaa turvetta varastoon. Valtiolta kaivataan nyt kantaa alan tulevaisuuteen.

Halsualla turvetta nostavan ja myyvän perheyritys T. ja J. Kiviojan Oy:n osakas Juha Kivioja kertoo, että turve menee kaupaksi sekä lämpölaitoksille, kuivikkeeksi että kasvualustaksi. Energiaturve on turveyrittäjien varsinainen leipäpuu ja siksi alalla seurataan tarkkaan lämpölaitoksien mahdollisuutta hankkia turvetta.

– Tällä alueella Pietarsaaren Alholmens Kraft pyörii nykyisen sähkönhinnan ansiosta suurella teholla ja käyttää myös turvetta. Näin on, vaikka korkean päästöoikeuden vuoksi metsähake on turvetta halvempaa. Turvetta on kuitenkin pakko käyttää, sillä metsähake ei yksinkertaisesti riitä pyörittämään lämpölaitoksia ja sähkölaitoksia täydellä teholla. Tilanne ei ole välttämättä mukava turveyrittäjälle, mutta todellisuutta, Juha Kivioja kertoo.

Kiviojan mukaan heidän yhtiönsä tuottaa myös kuivikkeita ja kasvuturvetta. Kasvuturve menee välittäjien kautta lähinnä Keski-Eurooppaan ja kuivike jää maatiloille Suomeen. Molemmat ovat tärkeitä tuotepaletissa, mutta isot rattaat pyörivät lähinnä energiaturpeen voimin.

Ainespuuta hakataan lämpölaitosten kattiloihin. Tässä ei ole järkeä ja se on lisäksi hallitusohjelman vastaista Juha Kivioja Turveyrittäjä, Halsua

– Kun itäraja sulkeutuu puuntuonnilta ja sieltä jää saamassa neljä miljoonaa kuutiota energiapuuta, myös suomalaista ainespuuta aletaan enenevässä määrin hakata lämpölaitosten kattiloihin. Minun mielestäni tässä ei ole järkeä ja se on lisäksi hallitusohjelman vastaista. Nyt pitäisi lisätä turpeen tuotantoa ja se on täysin mahdollista vielä. Pitää vain saada jonkinlainen myönteinen näkymä tulevaisuudesta, Kivioja kertoo ja arvelee, että jos turvetuotantomäärät jäävät pelätyllä tavalla alas, ensi talvena voi itäisessä Suomessa tulla vielä kylmä.

Vetelissä etätöitä tekevä Bioenergia ry:n toimialapäällikköHannu Salo kertoo olevansa Kiviojan kanssa samoilla linjoilla. Yhdistys on jo pitkään yrittänyt patistella hallitusta toimiin turvetuotannon alasajon hillitsemiseksi ja suomalaisen energiahuollon turvaamiseksi. Hallituksessa on kuitenkin ollut hiljaista.

– Olisin toivonut esimerkiksi energiaveron alentamista turpeelta tai parempi olisi ollut säätää leikkuri päästöoikeudelle. Toisaalta voisi EU tietysti lisätä päästöoikeuksiakin mutta se ei liene realistista. Ilmeisesti nykyinen käsitys on, että Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama markkinahäiriö jää lyhytkestoiseksi, eikä turvetta tarvita apuun. Tämä voi olla kuitenkin virhearvio, Salo toteaa ja toivoo valtiolta tämänkin vuoksi toimia turve-alan toimintavarmuuden tukemiseen.

– Parasta olisi tehdä päätöksiä ainakin 2-5 -vuoden sihdillä. Jos mitään myönteistä ei tapahdu, aliurakoitsijoita ei välttämättä saada enää töihin ja nostotavoitteet alittuvat. Kriisiajan huoltovarmuus saadaan ehkä varastoon, mutta nyt pitäisi ajatella myös markkinoiden toimivuutta, Salo toteaa.

Hallituksen taholta on todettu, että päästöoikeusleikkuri tarvitsee EU:n hyväksynnän ja siihen voi pahimmillaan mennä kaksi vuotta.

Koska Suomessa turve luokitellaan uusiutumattomaksi luonnonvaraksi, sen käytöstä joutuu maksamaan päästöoikeuksia. Turpeen päästöoikeus on nykyään 80 euroa hiilidioksiditonni. Käytännössä tämä nelinkertaistaa turpeen hinnan lämpölaitoksella, mikä tekee siitä metsähaketta selvästi kalliimpaa. Ilman päästöoikeutta turve olisi taas selvästi metsähaketta halvempaa polttaa.

Turvetta poltetaan silti esimerkiksi Keski-Pohjanmaan lämmityskattiloissa vielä aika paljon. Kokkolan Energian polttoainepäällikköPetri Ahokangas kertoo, että energiayhtiön kahdessa lämpölaitoksessa turvetta poltettiin viime vuonna 287 000 MWh:ta eli sillä tuotettiin 39 prosenttia voimalaitosten polttoaineista.

– Käyttömäärät ovat laskussa ja ne laskevat edelleen. Olemme siitä turvetuottajien kanssa samaa mieltä, että alan yrittäjät tarvitsevat kohtuullisen pitkälle ulottuvan näkymän tulevaisuuteen voidakseen suunnitella tuotantoaan, Ahokangas kertoo.

Tulevista turvetuotannon näkymistä Salo arvelee, että jos nykyinen trendi jatkuu, tuotantoalasta poistuu puolet jo vuoteen 2025 mennessä. Vauhti on siis nopeampi kuin Suomi tavoittelee.