Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Jukka Oksaharju kolumnissaan: Harva ministeri osuisi yhdestätoista metristä edes kulmalippujen väliin

Keskipohjanmaa+ | Pe 9.11.2018 klo 07:30

Kokkolan Pallo-Veikot nousee Veikkausliigaan. Siitä ovat onnittelut paikallaan. Jos tämän maan hallitus potkisi palloa, vain harva ministeri osuisi yhdestätoista metristä edes kulmalippujen väliin. Näin on ainakin poliitikoiden osakemarkkinoiden ymmärrykseen rinnastaen, ja siitä ovat pahoittelut paikallaan.

Kaikkiaan hallituksessa on suoria pörssiomistajia vain 35 prosenttia. Ministerin kuukausipalkka on 9 102,84 euroa, mutta nähtävästi siitä ei jää sijoitettavaa pörssiin. Kaikkiaan taloudellinen riippumattomuus on valtaosalle vain kaukainen haave. Useilla on niskassaan velkavuori. Kulutusluottokin on mainittu.

Ministeritasolla suoriin osakesijoituksiin rohkaistuneilla tyypillisesti vähäiset omistukset näyttävät sattumalta salkkuun pudonneilta. Omistukset eivät viesti suunnitelmallisen säästämisen puolesta. Signaalin lähettäminen olisi kuitenkin tärkeää, jotta Suomessa voitaisiin säilyttää sekä hyvinvointi että pääkonttorit. Ymmärrys markkinoiden mekanismeista kohenisi, jos poliitikko sijoittaisi välillä muiden rahojen sijaan omiaan.

Kun Patrik Laine viime viikolla laukoi suomalaisyleisön edessä mustan häkkiin neljästi, ”piiskaranteesta” tuli monen tulevaisuuden jääkiekkoilijan esikuva, jos hän ei sitä jo aiemmin kaikille ollut. Välillä esikuvallisuutta toivoisi näkevän myös johtavilta poliitikoilta, vaikka hieman himmeämmässäkin valokeilassa.

Suomessa yrittäjyys saa keskustelussa positiivisen sävyn, mutta omistajuudella on negatiivinen etumerkki. Ehkä siksi edes pääministeri Juha Sipilän sijoituksista ei löydy suoria pörssiomistuksia, paljastuu valtioneuvoston sidonnaisuuskirjelmistä.

Pörssiomistusten kato koskee muitakin ministereitä. Sipilän hallituksen jäsenistä vain kuudella (Timo Soini, Petteri Orpo, Kimmo Tiilikainen, Kai Mykkänen, Jari Leppä ja Anne-Mari Virolainen) on ylipäätään mitään suoria osakesijoituksia. Osalla heistäkin ne jäävät vähäisiksi ja vaikuttavat sattumalta salkkuun pudonneilta.

Esimerkiksi Mykkänen on keskittänyt kaikki panoksensa Björn ”Nalle” Wahlroosin finanssijätti Sammolle. Potin jäädessä 400 euroon mielessä alkaa kummitella, onko jossain ollut kylkiäisenä Sammon osakkeita.

Helsingin pörssin yritykset maksavat vuosittain 12 miljardin euron osingot. Niistä vain reilu viidennes ohjautuu kotitalouksille. Merkittävä osa osingoista valuu ulkomaisiin käsiin ja hallintarekistereihin, jolloin isänmaa menettää potentiaalisia verotuloja. Ministerit eivät vaillinaisine sijoituskokemuksineen taida tarttua asiaan, vaikka pankkisektorin murroksessa juuri nyt markkinalle tarvittaisiin lisää yritysten kasvun rahoittajia.

Toisaalta suuri osa väestöstä tarvitsisi lisätuloja eläkepäiviensä turvaksi. Osa kykenisi tekemään kaivatun tempun saamalla säästöilleen säädyllistä tuottoa. Mitä painokkaammin poliitikotkin viime kädessä nojaavat ”kasvottomaan” valtioon, sitä kovemmaksi käy painostus julkisen sektorin koon ja kulujen kasvattamiseen.

Äänestäjän kannattaa tarkastella ehdokkaansa oman talouden hoitoa. Se paljastaa kyvykkyyden hoitaa myös muiden asioita. Saako ministeri enää olla omistamatta osakkeita? Pahimmaksi peloksi on muodostumassa se, että seuraavassa hallituksessa ministerit tuskin tietävät, mitä eroa on osingolla ja osakeannilla.

Kirjoittaja on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Fingerpori