tiistai 19.11.2019 | 23:16
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Lukijan mielipide: "En muista lapsuudessani olleeni koskaan sylissä" – Vanhoillislestadiolaisperheen lapsen autenttinen kokemus elämästä

Keskipohjanmaa
Ti 2.7.2019 klo 20:00

Yksi kolmestatoista on numero, se minä olen. Olen numero neljä. Syntymäni, kuin myös muiden kahdentoista, on vanhemmilleni pääsylippu taivaaseen. Olen Jumalan lahja, syntymässäni Jumala on jo minut luonut sisintäni myöten. Olen Taivaan Isän Tarkoitus.

En muista lapsuudessani olleeni koskaan sylissä. Olin kotitöiden tekijä, olin numeroiden 5-13 lapsenvahti, olin yksi monista, joiden oli sanomattakin ymmärrettävä olla näkymätön, kun vanhempani uupuivat pienempien Taivaan Taimien hoitamisessa. Kun äiti tuli sairaalasta kotiin uuden Taimen kanssa, hän makasi sohvalla ja toivoi kuolevansa.

Yhteiskunnan tukiverkosto auttoi, kun vanhemmat jatkoivat kuuliaisina Jumalan lahjojen vastaanottamista. Numerojono kasvoi. Vanhemmat eivät sortuneet ehkäisyn syntiin.

Aikuisena, kun sain itse puolisoni kanssa Jumalan lahjoja, päätimme vaalia näitä lahjoja antamalla heille syliä, aikaa ja rakkautta. Tämä edellytti synnin tielle lähtöä, ehkäisyn käyttöä.

Ratkaisun jälkeen sain huomata olevani todellakin vain numero tietyn perheen lapsilaumassa. Numero, joka nimellisesti ja kulissien edessä kuuluu sukuun, mutta jonka vanhemmat olivat muutoin valmiit unohtamaan. En ollut enää Jumalan lahja, lapsenikaan eivät olleet. Hylkäys oli totaalinen lukuun ottamatta väkinäisiä perhejuhlien muodollisuuksia.

Kokemusten mittarilla kohtaloni ei ole paha. Maailmassa tapahtuu julmuuksia kaiken aikaa. Merkittävää lienee se, että Luterilainen kirkko sanattomasti hyväksyy julmuuden sen alaisuudessa toimivassa vanhoillislestadiolaisessa herätysliikkeessä. Numeroita syntyy kokoajan lisää. Julmuutta tapahtuu myös hyvin lähellä.

Puolustuksen puheenvuorossa sanotaan, että kuka tahansa uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta voi uupua ja mielenterveyden ongelmiin tulee hakea apua. Että kyse on yksittäistapauksesta. Että julmuutta tapahtuu vielä enemmän synnin turmelemassa maailmassa. Yksi brutaaleimpia tekoja lienee kuitenkin se, että hylkää vakaumuksen syntiopin sanelemana saamansa, oman sydämensä alla kasvaneen lapsen sillä perusteella, että tämä on vääränlainen.

Vanhempani ovat saaneet urakkansa Taivaan Taimien osalta päätökseen.

He tekevät työtä sosiaali- ja terveysalalla ja luterilaisen kirkon piirissä. He istuvat tälläkin hetkellä päättämässä tärkeistä yhteiskunnallisista asioista kunnan toimielimissä ja lasten- ja perheiden asioita käsittelevissä neuvostoissa. He ovat tärkeitä ja arvostettuja henkilöitä.

Minun urakkani on selvitä terapian avulla valoa kohti. Olen päättänyt, etten koskaan vastaanota enempää Taivaan Taimia, kuin niitä jaksan rakastaa. Vanhemmilleni olen perheineni helvettiin matkaaja, lapsilleni toivon olevani elämänmittainen tuki ja turva.

Yksi kolmestatoista

"Tämä edellytti synnin tielle lähtöä, ehkäisyn käyttöä."

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »