maanantai 23.5.2022 | 11:31
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Antti Hietalahti pitää talvisodan syiden avaimena nikkeliä: "On järjetöntä väittää, että Saksan noin 40 vuotta kestänyt kiinnostus Petsamon nikkeliin olisi keskeytynyt kolmeksi kuukaudeksi talvisodan ajaksi"

Laadukasta sotateollisuutta ei ole olemassa ilman riittävää nikkelihuoltoa, koska nikkeli on tärkein seosmetalli teräksen tuotannossa.

Antti Hietalahti
La 30.11.2019 klo 06:30 | päivitetty la 06:48

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Saksan kiinnostus Petsamon nikkeliin heräsi 1900-luvun alussa suomalais-saksalaisissa kaivostöissä ja jatkui yhtäjaksoisesti toisen maailmansodan ratkaisuhetkiin. Aktivisti- eli jääkäriliike saavutti Suomelle itsenäisyyden tarjoamalla Saksalle Petsamon nikkeliä ensimmäisen maailmansodan aikana.

On järjetöntä väittää, että Saksan noin 40 vuotta kestänyt kiinnostus olisi keskeytynyt kolmeksi kuukaudeksi talvisodan ajaksi. Kiinnostus jatkui, mutta menettelytapa muuttui.

P.E. Svinhufvud sanoi alkuvuonna 1937 lähettiläs Wipert von Blücherille viimeisinä sanoinaan presidenttinä: Muistakaa sitten, että te ette saa tulla tänne ensimmäisenä vaan vasta puna-armeijan aggression jälkeen.

Suomen poliittisen johdon ajattelu lähti siitä, että Suomi ei voi tehdä Petsamossa sellaisia Saksaa suosivia päätöksiä, jotka tulkittaisiin Hitlerin sotasuunnitelmien vapaaehtoiseksi tukemiseksi, vaan siihen oli saatava hyväksyttävä peruste Neuvostoliiton taholta.

Saksa silitti Suomea myötäkarvaan kevääseen 1939 asti tarjotessaan Suomelle kalastusyhteistyösopimuksia, joilla Saksa olisi saanut Liinahamarinlahden määräysvaltaansa ja siten myös mahdollisuuden ottaa haltuunsa vaikka väkivalloin Petsamon nikkeliesiintymät brittiläiseltä Mond-yhtiöltä.

Saksa teki Suomelle viimeisen myötäsukaisen tarjouksen keväällä 1939 hyökkäämättömyyssopimuksen muodossa. Jos Suomi olisi hyväksynyt sopimuksen, se olisi pyyhkäissyt kaikki ongelmat Suomen ja Saksan väliltä. Mitään Molotov-Ribbentrop-paktia ei olisi sen jälkeen tarvittu.

Hyökkäämättömyyssopimus tähtäsi tilanteeseen, että Saksa hyökkää Puolaan, jolle Englanti oli antanut turvatakuun. Jos Englanti julistaisi Saksalle sodan, Suomen pitäisi sopimuksen mukaan katkaista kaikki taloudelliset suhteensa Englantiin Petsamon nikkelitoimilupa mukaan luettuna.

Suomi hylkäsi hyökkäämättömyyssopimuksen juuri sen vuoksi, että sen hyväksyminen olisi tulkittu Lontoossa Saksan vapaaehtoiseksi tukemiseksi. Eljas Erkko ja Risto Ryti tiesivät tasan tarkkaan seuraukset: Saksa alkaisi silittää vastakarvaan eli työntää Suomea Neuvostoliiton etupiiriin intressiensä saavuttamiseksi, niin kuin se oli uhannut jo monta vuotta.

Koko Suomi määriteltiin syksyllä virallisesti Neuvostoliiton etupiiriin, mutta Saksa teki edelleen Suomelle esityksiä Mondin toimiluvan mitätöimiseksi kehottaen hyväksymään myös alueluovutukset Neuvostoliitolle. Mutta Suomi ei suostunut kumpaankaan, vaan odotti Svinhufvudin testamentin mukaisesti Neuvostoliiton aggressiota, josta se saisi motiivin Mondin toimiluvan perumiseen.

Olennaista oli se, että Suomen valtion ja Mondin välisessä toimilupasopimuksessa oli niin sanottu sotatilapykälä, jonka mukaan Suomi voi puuttua toimilupaan vain, jos Euroopassa on sota ja Suomen asema on uhanalainen. Mutta malmia Suomi sai viedä ulkomaille vain siinä tapauksessa, että se itse on sodan osapuoli.

Risto Ryti oli keskeinen poliittinen päättäjä talvi- ja jatkosodan aikana. Kuvassa presidentti Ryti pitämässä radiopuhetta kesäkuussa 1941.
SA-kuva

Rytin johdolla laaditusta perushankintaohjelmakomitean mietinnöstä lokakuun puolivälissä 1939 näkyy kiistattomasti, että Suomi halusi puna-armeijan aggressiota. Ryti korosti nimittäin, että aseita ei hankita vielä, ei varsinkaan valuutalla, vaan tulevaisuudessa tavaranvaihdolla niistä maista, joiden kanssa Suomella on clearing-kauppasopimus eli Saksasta.

Rytin suunnitelmiin kuului aseiden hankkiminen metsäteollisuustuotteilla ja malmeilla, eli ajatuksena oli Mondin toimiluvan mitätöiminen, kunhan puna-armeija antaa siihen perusteen. Rytin ajattelussa Suomi muka kuului Neuvostoliiton etupiiriin.

Saksa esitti Petsamon nikkeliä koskevat toiveensa Outokummun toimitusjohtaja Eero Mäkiselle Berliinissä pari viikkoa ennen talvisodan syttymistä, mutta Erkko kielsi niitä hyväksymästä. Pian tämän jälkeen Neuvostoliitto lavasti Mainilan laukaukset, joista on väitetty, että niiden tarkoituksena oli saada motiivi sodan aloittamiselle. Mutta se on vain osatotuus.

Mainilan laukaukset oli viimeinen varoitus Suomelle. Kesti neljä päivää, ennen kuin varsinaiset sotatoimet käynnistyivät. Suomella oli tällä välin mahdollisuus reagoida selkkaukseen niin, että sota vältetään.

Ryti ymmärsi täsmällisesti tämän asian. Hänen läheinen yhteistyökumppaninsa Suomen Teollisuusliiton toimitusjohtaja Matti Viljanen kirjoitti 28. päivä marraskuuta kirjeet presidentti Kyösti Kalliolle, pääministeri A.K. Cajanderille ja ulkoministeri Erkolle kehottaen näitä käynnistämään salaiset neuvottelut Berliinissä Mondin nikkelitoimiluvasta, koska Suomella oli nyt perusteltu syy soveltaa konsession sotatilapykälää koko laajuudessaan.

Mutta kukaan kolmikosta ei ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin. Mainilan laukausten ensisijainen tarkoitus oli siis sodan välttäminen, ei sen aloittaminen. Neuvostoliiton odotusarvona oli, että Suomi suostuu alueluovutuksiin ja Saksan odotusarvona, että Suomi mitätöi Mondin toimiluvan Saksan hyväksi.

Kun kumpaakaan ei tapahtunut, alkoi talvisota, josta Ryti sanoi myöhemmin, että se syttyi "traagillisesta väärinkäsityksestä". Selkkauksesta tuli pitkittynyt sota, jota itse asiassa kukaan ei halunnut.

Seuraava on tärkeää: Maailmassa oli maailmansodan syttyessä kolme tunnettua rikasta nikkeliesiintymää: Kanadassa, Ranskan Uudessa Kaledoniassa ja Petsamossa plus Neuvostoliiton hallussa olleet esiintymät.

Jos Hitler olisi antanut Neuvostoliitolle vapaat kädet Suomen valloittamiseen, siinä tapauksessa kolme mainittua esiintymää olisi ollut Saksan vihollisten ja liittolaisen Neuvostoliiton hallussa.

Kysymys kuuluu: miten Adolf Hitler olisi huolehtinut poliittisesta päämäärästään Uuden Euroopan muodostamisesta laajamittaisella sodalla myös Neuvostoliittoa vastaan, kun nikkelin tuonti Atlantin takaa oli päättynyt, Saksan nikkeliomavaraisuus oli viisi prosenttia ja sen varastot riittivät supistetullakin kulutuksella noin viideksi kuukaudeksi?

Vastaus on yksiselitteisen selvä: ei mitenkään. On täysin absurdia väittää, että Neuvostoliitto oli saanut oikeuden Suomen valloittamiseen ilman mitään rajoitteita. Mitään talvisodan ihmettä ei siis ole olemassakaan. Se on vallassa olleiden poliitikkojen satukertomus tosiasioiden pimittämiseksi.

Antti Hietalahti on vakuuttunut, että talvisodan suurin selittävä tekijä on Hitlerin suunnitelmille välttämättömän nikkelihuollon turvaaminen.
Clas-Olav Slotte

Vahvimpana argumenttina Suomen valloittamisen puolesta on pidetty Otto Wille Kuusisen hallituksen muodostamista. Tässäkään asiassa ei ole otettu huomioon, että Saksa oli Neuvostoliiton sopimuskumppani.

Koska Suomen hallitus ei ollut tehnyt syksyllä 1939 elettäkään Mondin toimiluvan mitätöimiseksi edes Mainilan laukausten jälkeen, on selvä asia, ettei Hitler voinut olla täysin varma, muuttuuko Suomen suhtautuminen Englantiin ja Mondin toimilupaan puna-armeijan hyökkäyksenkään seurauksena.

Toisin sanoen Suomessa oli oltava hallitus, joka varmuudella suostuu mitätöimään Mondin konsession Saksan eduksi ja luovuttamaan Neuvostoliiton vaatimat alueet. Kun Rytin hallitus osoitti heti talvisodan puhjettua haluaan neuvotella Saksan kanssa Petsamon nikkelistä ja sen välityksellä myös alueluovutuksista, Berliinissä ei välitetty puhua Kuusisen hallituksesta sanaakaan, eikä kyllä Moskovassakaan.

Eräs eläkkeellä oleva Outokummun sulattojohtaja on minulle monta kertaa todennut, että maailmanhistoria kirjoitettaisiin toisin, jos Petsamossa ei ollut nikkeliä. Asia on tismalleen näin.

Toista maailmansotaa ei olisi syttynyt, koska Saksalla ei olisi ollut pelimerkkejä sen sodan käymiseen. Vain varma käsitys siitä, että Petsamon nikkeli tulee Saksan sotatalouden käyttöön antoi mahdollisuuden Hitlerin ulkopolitiikalle läpi 1930-luvun ja maailmansodan aloittamisen.

Kuriositeettina mainittakoon, että siinä sodassa tapettiin viitisenkymmentä miljoonaa ihmistä. Eikö tuo meuhkaaminen talvisodalla saisi jo loppua.

//30.11. kello 6.48 Muokattu otsikkoa.

Lue myös:

Tänään tasan 80 vuotta sitten alkaneen talvisodan tausta on tutkimuksessa kammattu läpikotaisin – Kokkolalainen Antti Hietalahti löysi sieltä nikkelin mentävän ammottavan aukon

Kokkolalaisen Antti Hietalahden syyskuussa 2016 julkaistu tutkimus nosti talvisodan suurimmaksi selittäväksi tekijäksi natsi-Saksan nikkelihimon

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »