maanantai 15.8.2022 | 04:36
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Antti Savelan kolumni: Ihminen väistää sutta – Haapajärvellä ja Muurasjärvellä järjestetään "susikyytejä" pienille lapsille

Pe 13.12.2019 klo 06:30 | päivitetty la 07:04

Suomalainen suurpetopolitiikka on edennyt mielenkiintoiseen vaiheeseen. Susikanta lisääntyy ja voi hyvin ja ihminen väistää.

Esimerkkinä Haapajärvi. Haapajärvellä on kokeneen ja pätevän petoyhdyshenkilön mukaan yksi kuuden suden lauma, joka on vanhemmiten jakaantunut kahteen kolmen yksilön seurueeseen. Lisäksi samoilla kulmilla Haapaveden, Nivalan ja Haapajärven pohjoisosien alueella liikkuu susipari eli kaksi hukkaa.

Eikä tässä kaikki kuten sanonta kuuluu: Kalakankaalla Haapajärven ja Reisjärven välillä liikuskelee yksinäinen suurpeto.

Pihtiputaan puolella Muurasjärvellä ja Haapajärven Parkkilassa pienemmät lapset haetaan taksilla pihasta kyytiin, koska vanhemmat ovat huolissaan. Huolissaan siksi, että alueella on tehty useita pihahavaintoja eli susi on käynyt niin sanotusti lyhyeksi leikatulla nurmialueella. Pihalla on vieraillut myös Kalakankaan hukka.

Somen tietojen mukaan Muurasjärven ja Reisjärven rajamailla voi kuunnella iltaisin suden ulvontaa. Ja äänestä vastaa ihan oikea susi eikä Loiri ulvovana Myllärinä.

Mitä tästä kaikesta pitäisi päätellä. Miksi suomalaisella maaseudulla, alueella missä on kaksi Suomen merkittävintä keskipistettä, suden ja ihmisen elämä on näin kaavamaista. Miksi suden suojelu on ajamassa ihmisen ja ihmisen hallussa olevien eläinten turvallisuuden edelle.

En taaskaan väitä, etteikö susi kuulu Suomen luontoon. Kyllä kuuluu, mutta sudella pitää olla luontainen ihmispelko, jota se opettaa pennuilleen. Jos susi opettaa pennut pihalle, on jotain mennyt lähtökohtaisesti pieleen.

Suomessa suden pitää saada olla rauhassa. Sitä ei saa koskaan häiritä. Käsitykseni mukaan suden saa karkottaa kertaluontoisesti pihalta tai laitumelta, mutta tällöinkään petoa ei saa vahingoittaa. Jos hukka äityy hankalaksi ja ilmaantuu pihalle usein, sen hätistelyyn pitää pyytää poliisin valtuuttamaa suurriistavirka-apua.

Otetaanpa tähän ihan virallista perustetta jokahenkilön oikeuksiin: Euroopan unionin luontodirektiivin mukaan yksittäinen karkotus tai häirintä, joka ei sutta vahingoita, ei ole direktiivin 12 artiklan mukaista häirintää. Suomen suden kannanhoitosuunnitelman mukaan suden karkottaminen hoidetusta pihapiiristä tai laitumelta vahingoittamatta sutta ei ole laissa kiellettyä. Mikäli kuitenkin sutta karkotetaan sutta vahingoittamalla tai sitä seurataan ja ajetaan hoidetun pihapiirin tai laitumen ulkopuolella, on toiminta silloin metsästyslain 37 pykälän vastaista.

Nyt eletään kuten laki ja ohjeet määräävät, se on tietysti selvä. Se mitä kansalainen nyt voi tehdä, on ilmoittaa joka ainoasta suurpetohavainnosta petoyhdyshenkilölle. He käyvät vahvistamassa havainnon. Tarkistetut tiedot menevät Luonnonvarakeskukselle, joka tekee virallisen kanta-arvion. Kun lauma-arvio ylittää 25, Suomi saattaa sallia jälleen asiallisen kannanhoidollisen metsästyksen.

Se tosin kummastuttaa, että Luke vaatii todisteeksi entistä enemmän DNA-näytteitä suden jätöksistä. Ongelma on tietysti siinä, että kuka kerää hukan tortut metsästä, kun puudelienkin tarpeet jäävät turhankin usein "sulostuttamaan" jalankulkijoita.

Jos susi opettaa pennut pihalle, on jotain mennyt lähtökohtaisesti pieleen.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »