° | m/s |
Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.
Kaustisen musiikkilukiossa opiskeleva Markus Rahkonen astui yleisön eteen rauhallisesti. Hän kertoi aikovansa puhua eläinten oikeuksista ja meni sitten suoraan asiaan.
– Useimmat teistä välittävät jo eläimistä. Jos ottaisin koiran tai kissan tähän viereeni ja vetäisin siltä kurkun auki, te varmaan reagoisitte siihen jotenkin. Siat ovat kuitenkin yhtä älykkäitä kuin koirat, mutta me emme vain käännä selkäämme niille, vaan maksamme siitä, että ne päätyvät lautasellemme, hän toteaa.
Rahkosen puhe erottui aiheensa perusteella joukosta: neljättä kertaa järjestetyssä puhetaitokilpailussa kuultiin aamupäivän aikana kahdeksan puhetta ja niistä viisi käsitteli stressiä, mielenterveyttä ja nuorille asetettua liian korkeaa vaatimustasoa.
Maaria Saraste Kokkolan suomalaisesta lukiosta puhui sosiaalisen median luomista paineista. Kalajoen lukiosta paikalla olivat Mea Siironen ja Thiyada Haeotai: Siironen kannusti vanhempia puhumaan lapsille ja nuorille ikävistäkin asioista, kun taas Haeotai vertaili puheessaan Suomea ja Thaimaata.
– Me täällä Suomessa valitamme aika paljon. Täällä on niin kallista viinaa, että sitä pitää lähteä hakemaan Virosta asti. Ja aina on kylmä. Täällä kukaan ei kuitenkaan kuole nälkään, köyhilläkin on asunto ja jokaisella on mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin äly riittää, Haeotai sanoo.
Tuomaristossa istuneen viestinnän lehtori Tarja Valkosen mielestä paikallisen Lions-piirin järjestämä lukiolaisten puhetaitokilpailu on hieno kulttuuriteko: nuoret pääsevät harjoittelemaan tuntemattomalle yleisölle puhumista ja samalla tärkeät aiheet tulevat kuulluiksi.
Ja puhetaidolla todella on merkitystä myös jokaisen arkielämässä.
– Puhetaitoa tarvitaan itsensä ja ajatustensa esittämiseen. Puhetaito vaikuttaa siihen, millaisiksi suhteet muihin ihmisiin rakentuvat ja miten yhteistyö toimii. Ja yhteiskuntakin pysyy pystyssä puhetaidon varassa, Valkonen luettelee.
Hyväksi puhujaksi ei kuitenkaan synnytä, vaan kehitytään ajan kanssa.
– Suomessa vaalitaan hellyydellä myyttiä siitä, että suomalaiset olisivat huonoja puhujia. Siitä ei kuitenkaan löydy minkäänlaista näyttöä. Puhuminen vaatii rohkeutta, tietoa ja esiintymistaitoja, mutta kaikki ne ovat opittavissa olevia asioita.
Valkosen mukaan hyvän puhujan tunnistaa kolmesta asiasta: tavoitetietoisuudesta, kuuntelijakeskeisyydestä ja selkeästä ilmaisutavasta. Puhujia arvioitaessa näihin asioihin on kiinnitettävä huomiota.
– Mutta ei ole olemassa yhtä ainoaa hyvän puhujan mallia, vaan jokainen puhuja on erilainen ja oman persoonan saa säilyttää. Pääasia on, että avaa suunsa silloin kun on sanottavaa ja uskoo puhumisen voimaan, Valkonen sanoo.
Koska asiansa tuntevat ammattilaiset pystyvät arvioimaan puhetaitoa hyvin luotettavasti, onnistui myös puhetaitokilpailun tuomaristo laittamaan osallistujat paremmuusjärjestyksen. Suomenkielisen sarjan voiton vei Kaustisen musiikkilukion yleislinjalla opiskeleva Vilma Kivelä.
Aiheekseen hän oli valinnut suomalaisen maitotalouden: sen kuinka sekä maito- että lihatalous ovat Suomessa yllättävän ympäristöystävällisiä.
– Tämä on elämäni paras päivä. Olen todella ylpeä itsestäni, voitosta yllättynyt Kivelä riemuitsi palkintojenjaon jälkeen.
Fakta
Hyvä puhuja...
...tietää tavoitteensa. Hän tietää mitä hän tietää ja mitä ei. Hän uskaltaa perustella asiansa, mutta osoittaa myös oman tietämyksensä rajat.
...ei kiinnitä puhuessaan huomiota itseensä, vaan kuulijoihin. Kuuntelijalla on aina tietty tarve, jonka vuoksi hän on tullut kuuntelemaan. Puhujan pitää ottaa huomioon se, mitä kuuntelijat tietävät ja tarvitsevat.
...hallitsee hyvät kielen ja äänen taidot. Hän puhuu niin tarkasti, havainnollisesti ja ymmärrettävästi, että kuuntelija ymmärtää asian ja uskoo sen.
...uskaltaa avata suunsa. Kokematonkin puhuja saa ja voi puhua, sillä kukaan ei ole täydellinen ja erehtyminen on täysin sallittua.
° | m/s |
Kokkolan ja Kannuksen uimahallit aukeavat jälleen maanantaina koronasulun jälkeen – Asiakasmäärää on rajoitettu ja uimareita muistutetaan turvaohjeista
Osuuskauppa KPO ja Kokkolan kaupunki käynnistivät kesätyöhaun – Koronasta huolimatta nuoria pyritään työllistämään normaali määrä
Seppo Luokkalan urheilukolumni: Uutta stadionia ei tarvita – Keskuskenttä on oikea paikka jalkapalloilulle
Keskipohjanmaan lukijat muistelevat kaiholla ja lämmöllä lauantaina kuollutta Pave Maijasta: "Loistava lauluntekijä poistui keskuudestamme"
Lukijan mielipide: Vaarallisia merkkejä – Kun seuraa poliittista keskustelua, niin on pakko todeta, että kielenkäyttö on repivää ja loukkaavaa
Isokylän koulun rakentamisessa tai suunnittelussa töpättiin Kokkolassa – Rehtori huomasi rakennusvirheen
Jukka Anias arvioi kolumnissaan Donald Trumpia ja hänen fanejaan: Peruspöhlöä puhetta
Timo Harakka: Päästökauppa varmistaa, ettei polttoaineveron korotusta tarvita
Miksi kiusaajaa ei saada kuriin? Kokkolalaisella psykoterapeutti Jussi Rytkösellä on tähän vastaus, joka liittyy lastenkasvatusvastuuseen
Seppo Luokkalan urheilukolumni: Uutta stadionia ei tarvita – Keskuskenttä on oikea paikka jalkapalloilulle