Suomen kansan terveys läpivalaistaan kattavalla tutkimuksella. THL kutsuu tarkkaan terveystarkastukseen eri puolelta maata eri ikäisiä ihmisiä. Kaikkiaan terveystarkastukseen pääsee noin 10 000 henkilöä (KP 25.1.). Pohja-aineistona THL:llä on noin 66 000 suomalaiselle lähetetty kysely.

Talven ja kevään mittaan tehtävä tarkastus on todella mittava ja kattava. Suomea kiertävät asiantuntijat tekevät rutiinitutkimusten lisäksi näköön, kuuloon, muistiin ja tarkkaavuuteen liittyviä tutkimuksia ja fyysiseen kuntoon liittyviä tehtäviä sekä keuhkojen puhalluskokeen.

Lisäksi tutkimukseen liittyy kyselyitä, joilla kartoitetaan terveyttä, elintapoja ja toimintakykyä. Osaa terveystarkastukseen kutsutuista pyydetään osallistumaan myös syventäviin lisätutkimuksiin, joita ovat muun muassa hammaslääkärin tutkimus, alkoholinkäyttöä selvittävä haastattelu sekä nukkumista ja liikkumista kartoittava liikemittaritutkimus.

Terveystarkastukset ovat osa THL:n laajaa Terve Suomi -tutkimusta, joka alkoi viime syksynä laajalla kyselyllä. Tutkimus on sikäli mielenkiintoinen, että vaikka meistä suomalaisista on paljon tutkittua tietoa, näköjään moni asia kaipaa silti vielä lisää tietoa ja näkemystä. THL toteaakin, että nyt haetaan sellaista tietoa, mitä muista lähteistä ei saada.

Tavoitteet ovat kunnianhimoiset. THL pyrkii vähentämään kansansairauksista johtuvia ennenaikaisia kuolemia. Terveyden edistämisen lisäksi tutkimuksen avulla kehitetään terveyspalveluja niin, että ne vastaavat ihmisten tarpeisiin. Väestötutkimukset ovat ennenkin ohjanneet meidän terveyttä. Monet muistavat Pohjois-Karjala -projektin, jonka avulla vähennettiin tuntuvasti sydän- ja verisuonisairauksia. THL:n asiantuntijat muistelevat itse 20 vuoden takaista tutkimusta, jonka avulla saatiin selville liian vähäinen D-vitamiini saanti. Tämän jälkeen vitamiinia lisättiin maitotuotteisiin ja rasvavalmisteisiin.

Terve Suomi -tutkimus on osallistujalle lottovoitto. Hän saa itsestään kattavaa tietoa ja voi hyödyntää sitä elämässään. Tutkimukseen osallistuneet saavat itseään koskevat tutkimustulokset, mukaan lukien verinäytevastaukset ja tiedon henkilökohtaisesta riskistään sairastua esimerkiksi uniapneaan, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä tyypin 2 diabetekseen. Tutkittavat saavat myös ohjeita terveytensä ja hyvinvointinsa kohentamiseen. Tällaista tietoa ja ohjeistusta lääkärin vastaanotolla ja työterveyshuollon vastaanotolla harvoin annetaan. Olisiko tässä jopa laajemman pohdinnan paikka. Olisiko ihmisillä syytä tarkemmin tietää riskinsä sairastua, vai olisiko siitä jopa enemmän haittaa kuin hyötyä.

Pääkirjoitukset ovat Keskipohjanmaan kannanottoja, jotka kuvastavat lehden periaatelinjaa. Kirjoitukset laatii Keskipohjanmaan toimitus.