Aika monella suomalaisella on kokemusta maahanmuuttajan elämästä. Suurten ikäluokkien määränpää oli erityisesti Ruotsi. Muistiin on monelle jäänyt myös hankalia kokemuksia, vaikka ruotsinsuomalaiset tulivatkin kesälomalle komeasti Volvolla uutta elämää ylistäen.

Ruotsissa ei viisikymmentä vuotta sitten erityisen suuresti arvostettu Suomesta muuttajia. Nyt ruotsinsuomalaisten asema on täysin toisenlainen, eikä finnjäveleistä enää puhuta. Sanna Marin -ilmiö on tuonut vielä oman lisänsä. Suomalaiset ovat Ruotissa jopa trendikkäitä tai edelläkävijöitä.

Viime aikoina on oltu huolissaan oppimistuloksista ja erityisesti maahanmuuttajalasten koulunkäynnistä. Kun suomalaiset ovat lähtenet työn ja elintason perässä muihin maihin, ei lähtöpäätöstä ole rajoittanut oma kielitaito. Kieltä on opittu kohdemaassa, uudessa kotimaassa – enemmän tai vähemmän.

Ruotsinsuomalaisten kohdalla oli ymmärtääkseni suhteellisen tavallista, että vanhemmat eivät välttämättä oppineet kovin hyvin ruotsia, mutta lapset halusivat suorastaan sulautua ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Surullisimmillaan tästä seurasi, että vanhempi puhui lapselle suomea, mutta lapsi vastasi ruotsiksi. Oma äidinkieli alkoi hapertua ja unohtua.

Monessa maassa on suomalaisia kouluja ja päiväkoteja. Ruotsissa suomalaisten asema on nykyisin sellainen, että suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja koulun läsnäolo tuntuu ihan luonnolliselta, vaikka on niistäkin pitänyt taistella. Myös toisen ja kolmannenkin polven ruotsalaiset saattavat parhaimmillaan käydä suomenkielistä koulua juurikielen säilyttämiseksi.

Toisen ja kolmannen polven siirtolaisten oma suomen kielen taito vaihtelee, mutta juurten kaipuu ja ehkäpä ymmärrys vanhempien, isovanhempien ja suvun äidinkielen osaamisen merkityksestä heräilee jossain vaiheessa.

Ruotsissa toimii radiokanava, jonka nimi on Sveriges Radio Finska. Kanava tarjoaa ohjelmaa suomenkieliselle ja meänkieliselle väestölle. Se on ollut osa Ruotsin radiota noin viisikymmentä vuotta. Sveriges Radio Finska on yksi tärkeä kielen ylläpitäjä ruotsinsuomalaisille, vaikka nykyään keinoja on tietysti lukemattomia muitakin.

Kanavan tekemä merkittävä työ on onneksi huomattu Suomessakin. Radio sai Jyväskylän yliopiston ja Suomessa toimivan Kieliverkoston vuosittain myöntämän Kari Sajavaara -tunnustuspalkinnon merkittävästä, kielen puolesta tehdystä työstä. Kanavaa kuunnellessa pystyy aistimaan jonkinlaisen suomalaisuuden kaihon.

Katso Tiina Ojutkankaan viikonloppukirjoitus videolta. Siinä kerrotaan muun muassa pienen Antti-pojan kielikokemuksesta.