sunnuntai 24.3.2019 | 06:59
UUTINEN | KP24

Leea Klemolan ja Kaarina Hazardin Myrskyn jälkeen on kaikkien aikojen poliisisarja

Ma 25.9.2017 klo 06:00
Myrskyn jälkeen. Ohjaus Leea Klemola. Käsikirjoitus Kaarina Hazard, Leea Klemola. Kuvaus H-P Vitikainen. Pääosissa Kaarina Hazard, Henry Hanikka, Mikko Roiha, Laura Rämä, Antti Holma. 3 x 55 min. Festivaalilla Rakkautta & Anarkiaa sekä Yle Areenassa 23.9. Yle TV1 Kotikatsomossa sunnuntaisin 29.10. alkaen.

* * * *

Hannu Björkbacka

Myrskyn jälkeen on parasta, mitä poliisisarjoille on tapahtunut Jouko Turkan Kiimaisten poliisien jälkeen (1993). Turkan sarja on katsottavissa dvd-levyltä ja Yle Areenasta, mutta nyt painaa kaikilla rintamilla päälle Kaarina Hazardin ja Leea Klemolan käsikirjoittama uutuus. Ennakkoesitys kolmiosaisesta sarjasta oli Helsingin Rakkautta ja Anarkiaa -elokuvafestivaalilla lauantaina 23.9. Jo samana päivänä se lähetettiin Yle Areenaan. Television puolella tunnin jaksot nähdään kolmena sunnuntaina 29.10. alkaen.

Myrskyn jälkeen on Kari Tapion iskelmäklassikko ja myös Yö-yhtyeen albumi. Hazardin ja Klemolan Myrskyn jälkeen on ihan sitä, mitä nimi lupaa. Vaikka onkin jo poutasää, puoli vuotta sitten Suomen yli pyyhkinyt, naisen nimellä kutsuttu myrsky vaikuttaa taustalla, kun ihmiset eri puolilla alkavat käyttäytyä omituisesti. Onko juomaveteen joutunut jotakin?

Kaikki oireet liittyvät rakkauteen ja seksuaalisuuteen, kuinkas muuten. Joten poliisiasiahan siitä tulee. Käsikirjoittajapari Kaarina Hazard ja Leea Klemola muistetaan kymmenen vuoden takaisesta Hopeanuolet-sarjasta. Teemat ja ideat uutuudessa ovat yhtä onnellisen hulluja edelleen. Kirjoittajat tietäen sarjassa kuullaan taas kovaa kielenkäyttöä – aikuiset ovat pahempia suustaan kuin sarjan teinit – eikä mikään ole pyhää, osa on jopa pornosirkusta. Silti kaikki on tekijöille arvokasta, etenkin ihminen.

Myös väkivaltaan, muita ja itseä kohtaan, sarjassa yllättäen ja pyytämättä hyökkäävä rakkaus hahmoja yllyttää. Mutta tämä Myrsky ei nimestään huolimatta vain revi, raasta ja riko, vaan myös hoivaa ja parantaa. Sarjan ihmisiä katsoessa ja herkullisen vuoropuhelun vuolasta helmien virtaa kuunnellessa kyynel tulee liikutuksesta silmään, sen minkä naurulta ehtii.

”Sairastuneet on pidettävä ihmisten keskuudessa. Tarvitaan silminnäkijöitä, jotta voi olla armoa. Ketään ei saa sulkea ulos. Koska kaikesta, aivan kaikesta, voi toipua.” Ylikomisario Jarkko Larssonin (Mikko Roiha) loppupuhe tv-kameroille on juuri sitä, mitä nyt tarvitaan. Vaikka Suomi ei aivan olisikaan ”elämänsä kunnossa”, niin kuin apulaispoliisipäällikkö Kari Marjamaa (Antti Holma) väittää, Myrskyn jälkeen tavoittaa hetkemme pulssin telepaattisella vaistolla. Poliisi ja turvallisuus ovat esillä enemmän kuin koskaan. Kamerat seuraavat viranomaisten työtä tositelevisiossa ja läpinäkyvyyttä vaaditaan kaikilta tahoilta. Myrskyn jälkeen on parasta mainosta poliisille. Sarja onkin tehty ”rakkaudentunnustuksena julkiselle palvelulle”. Se näyttää, että poliisin virkapuvunkin alla on ihminen, poliisi-ihminen. Erikoislaatuisilla näyttelijävalinnoillaan Myrskyn jälkeen todistaa, että kenestä tahansa tulee poliisi, kun laittaa virkapuvun päälle.

Mikko Roiha, paremmin moderneista klassikkotulkinnoistaan tunnettu teatteriohjaaja, on muheva valinta ylikomisarioksi. Hänen stressinsä julkisuuden paineissa, kansalaisten ja ylemmän virkaportaan välissä, puskee läpi, mutta ei inhimillisyyden hinnalla. Kaarina Hazard, toimittaja ja käsikirjoittaja, on näyttelijänä melkeinpä veteraani, mutta tässä ehdottomasti parhaimmillaan. Poliisihenkilö Rauni Kolehmaisen vahvuus saa traagisia säröjä aviokriisistä. Myrskyn jälkeen on Raunin kertakaikkisen upea selviytymismatka. Hazardin tulkinnassa suruisat juonteet väräjävät tyynen pinnan alla.

Aviomiehenä Henry Hanikka tekee suuren roolin, Pekka Heikkinen veljenä ja gynekologina kasvaa koskettavaksi hahmoksi, partiokaksikkona Laura Rämä ja Aimo Räsänen ovat syötävän hyviä. Antti Holma paljastaa taas uusia puolia itsestään (!), vaikka rooli onkin kuin nakutettu näyttelijän julkiseen persoonaan.

Mediapeli, vaatimus, että läpinäkyvyyden nimissä kaiken tulee olla julkista, joutuu nyt myrskyn silmään. Sarjan tilannut Yle on toimitiloineen ja toimittajineen otettu osaksi tarinaa. Sitä voi pitää joko sponsorimainontana tai vallankumouksen tekemisenä sisältä käsin. Vaivihkaa Leea Klemolan ohjaus ottaa kantaa myös ruumiinkulttuuriin, siihen, mikä koetaan kauniiksi ja haluttavaksi, mikä voimaksi, mikä heikkoudeksi. Säveltäjä Timo Forsströmin suomalaiskansalliseksi tunnistettava tyylittely antaa ison panoksen ja sitoo H-P Vitikaisen kuvauksen ja Jussi Rautaniemen leikkauksen kanssa surkuhupaiset ihmiskohtalot ja riemastuttavat sivuhenkilöt salaviisaaksi, hykerryttäväksi kokonaisuudeksi.

Kolmen tunnin paketissa virta toki katkeilee välillä. Perusidean scifi-pohjustus jätetään heiveröiseksi. Sarjan lutuiset teinitkin elävät jotain kulta-aikaa, jossa Winona Ryder ja Johnny Depp ne vasta olivat jotakin. Silti Myrskyn jälkeen virkistää ja elvyttää syksyistä mieltä. Se jättää jäljen. Tästedes poliiseja, kukkakauppiaita, pieneläinklinikoita ja Dressmannin pitkiä myyjiä katsoo ihan eri kulmasta.

Myrskyn jälkeen muistuttaa rakastumista, ”on kuin olisi henkisesti pyjama päällä koko ajan”. Se on saanut osuvan ja nokkelan kansainvälisen nimen: Love & Order. Suomen kansa, ottakaa tai jättäkää tämä sarja!

#