Kotimaa

Lentoliikenteen palvelujen pitkä työriita ratkesi viimein – mistä riidassa olikaan kyse?

Kuukausia kestänyt riita laittoi yli 1 200 lennon matkustajien suunnitelmat uusiksi. Asiantuntijan mukaan työriita kesti poikkeuksellisen pitkään.

Lentoliikenteen palveluja koskevaan työriitaan saatiin sunnuntaina viimeinkin ratkaisu, kun Ilmailualan Unioni IAU ja Palvelualojen työnantajat Palta hyväksyivät valtakunnansovittelijan kolmannen sovintoehdotuksen.

Lentoyhtiö Finnair perui viime kuukausina yhteensä yli 1 200 lentoa työtaisteluiden takia, mikä vaikutti noin 100 000 asiakkaan matkoihin.

Viimeksi lentoja peruttiin viime maanantaina. Ennen sovun syntymistä IAU oli ilmoittanut viidestä työnseisauksista loppukuulle. Seuraavat lakot olisivat olleet alkavan viikon keskiviikkona ja perjantaina.

IAU aloitti lentoliikenteen palveluiden työehtosopimusneuvottelut Paltan kanssa tammikuussa. Edellinen sopimus umpeutui maaliskuussa.

Valtakunnansovittelijan johdolla riitaa soviteltiin yli kaksi kuukautta. Lakot vaikuttivat esimerkiksi ateriapalveluihin, lentokoneiden huoltotöihin ja matkatavaroiden käsittelyyn.

Käytännössä osapuolet kiistelivät lentoliikenteen palvelujen työntekijöiden palkankorotuksista.

Koronapandemia romahdutti lentoliikenteen matkustajamäärät ja pakotti alan tekemään säästöjä. Siksi IAU ja Palta sopivat, että vuosina 2021 ja 2022 ei toteuteta lainkaan palkankorotuksia.

Alan toimintaedellytyksiä on vaikeuttanut myös Ukrainan sota, jonka vuoksi ei ole voitu lentää Venäjän yli Aasiaan.

Kiista tiivistyi IAU:n mukaan siihen, että välistä jääneiden palkankorotusten vuoksi alan palkkakehitys on jäänyt jälkeen niin kutsutusta yleisestä linjasta. Yleinen linja tarkoittaa, että talouden kannalta keskeiset vientialat määrittelevät muidenkin alojen palkankorotusten tason, jolloin korotukset olisivat prosentuaalisesti yhtä suuria.

IAU:n mukaan sopimusalan työntekijöiden ansiot olivat viime vuonna nousseet 6,4 prosenttia vuoteen 2020 nähden. Yleisen linjan mukainen korotus oli 10,4 prosenttia.

IAU on sanonut, ettei se vaadi takautuvia korvauksia maksamatta jääneistä korotuksista, koska korona-aikaiset säästöt sovittiin pysyviksi, ei lainoiksi. Se kuitenkin halusi, että toteuttamatta jääneet palkankorotukset huomioitaisiin seuraavalla sopimuskaudella niin, että ala voisi taas saavuttaa palkkakehityksen yleisen linjan.

Paltan mukaan IAU vaati seuraavalle sopimuskaudelle palkankorotuksia, jotka ylittävät yleisen linjan.

Sunnuntaina syntyneen sopimuksen palkkaratkaisu on yleisen työmarkkinalinjan raameissa, ja osapuolet päättivät siirtää ansiokehityksen tarkastelun työryhmän käsiteltäväksi.

Lentoliikenteen palveluja koskeva työriita oli poikkeuksellisen pitkä. Näin arvioi yhteiskuntatieteiden vanhempi yliopistonlehtori Mika Helander Åbo Akademista STT:lle ennen sunnuntaina syntynyttä ratkaisua.

Varsinaisia lakkopäiviä ei ollut historiallisen montaa, mutta näin pitkällä riidalla on Helanderin mukaan suuri taloudellinen merkitys. Vaikka lentoliikenteeseen vaikuttava lakkoilu ei vaikuta yhtä monen kansalaisen arkeen kuin esimerkiksi kaupan alan lakot vaikuttaisivat, on kyseessä kuitenkin strategisesti merkittävä ala.

Keskelle lomasesonkia osuva lakkoilu voi aiheuttaa Suomelle ja Finnairille vakavia mainehaittoja ulkomaalaisten turistien silmissä, Helander sanoi. Talouteen iskee myös työmatkailun vaikeutuminen.

Helander on ollut aktiivinen SDP:n paikallistoiminnassa ja puolueen ehdokkaana alue- ja kuntavaaleissa. SDP on parhaillaan eduskunnan suurin oppositiopuolue.

Hänen mukaansa riidan pattitilanteeseen päädyttiin siksi, että sovittelija ei voi tarjota yleistä linjaa ylittävää ratkaisua. Yleistä linjaa ei ole kirjattu lakiin, mutta laki velvoittaa sovittelijan huomioimaan kansantalouden kokonaisedun. Valtakunnansovittelijan toimiston tulkinnan mukaan se tarkoittaa, ettei yleistä linjaa voi ylittää.

Lentoliikenteen palveluja koskeva riita ei ole ainut, joka alalla on viime aikoina nähty.

Kesäkuussa saatiin aikaan sopu Finnairin lentäjien työehdoista. Suomen Liikennelentäjäliiton (SLL) ja Paltan välinen neuvotteluprosessi oli kestänyt kymmenen kuukautta. Työtaistelutoimina nähtiin muun muassa lakkoja sekä ylityö- ja varallaolokieltoja, jotka johtivat lentojen perumisiin.

Toukokuussa puolestaan saatiin ratkaistua matkustamohenkilökunnan työehtoja koskenut kiista. Neuvottelut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja Paltan välillä kestivät lähes puoli vuotta.

Maaliskuun lopussa nähtiin AKT:n ja IAU:n järjestämä poliittinen työtaistelu, jonka vuoksi Finnair perui yli sata lentoa. Liitot paheksuivat Finnairin hallituspalkkioiden korotuksia.

Palta oli tuolloin sitä mieltä, että kyseessä ei ollut poliittinen mielenilmaus, vaan pyrkimys vauhdittaa neuvotteluja, jotka Paltalla oli kesken sekä AKT:n että IAU:n kanssa.