Kotimaa
Kauppasopimus osoittaa, että Yhdysvallat kohtelee EU:ta kuin "hyväuskoista hölmöä", sanoo tutkija
Uuden kauppasopimuksen myötä tuontitullien prosentti puolittui Trumpin alkuperäisestä uhkauksesta.
EU:n ja Yhdysvaltain uusi kauppasopimus osoittaa, että Yhdysvallat ei enää kohtele Euroopan unionia liittolaisena, sanoo Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump löivät uuden kauppasopimuksen lukkoon sunnuntaina.
– Eihän Yhdysvallat kohtele EU:ta enää kuin liittolaista, vaan pikemmin kuin jotakin vasallia tai hyväuskoista hölmöä, jota voi käyttää hyväksi, Ronkainen sanoo.
Euroopan politiikan asiantuntija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta arvioi STT:lle, että sopimuksella EU onnistui välttämään kauppasodan eskalaation.
– Mutta myönnytykset, joita EU antoi, olivat suuria. Trump asettaa tulleja EU:lle, ja EU ei aseta vastavuoroisia tulleja ollenkaan, Miettinen sanoo STT:lle.
Sopimuksessa useimpiin EU:n tuotteisiin kohdistuu Yhdysvalloissa 15 prosentin tuontitulli. Yhdysvaltalaisille tuotteille ei sen sijaan kohdistu EU:ssa tulleja.
Lisäksi Trumpin mukaan EU sitoutuu investoimaan Yhdysvaltoihin 600 miljardia dollaria nykyisten investointien lisäksi sekä ostamaan 750 miljardin arvosta energiaa Yhdysvalloista.
EU meni neuvotteluihin Yhdysvaltoja mielistelevällä strategialla. Antti Ronkainen, tutkija
Miettinen näkee, että EU:ssa todettiin kauppasodan eskalaation riskin olevan liian suuri, minkä takia näihin lukuihin suostuttiin. Esimerkiksi Kiina on onnistunut lykkäämään kauppasopimusneuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa, mutta EU:lla ei näyttänyt olevan yhtä hyviä kortteja käytössään kuin Kiinalla.
Ronkainen kuvaa EU:n neuvottelustrategiaa sopimuksen aikaan saamiseksi mielisteleväksi. Näin EU pyrki välttämään kauppasodan eskaloitumisen sekä sen, että Yhdysvallat vetäytyisi Natosta ja Ukrainasta.
– EU meni neuvotteluihin Yhdysvaltoja mielistelevällä strategialla sen sijaan, että oltaisiin pantu Yhdysvalloille vastaan, Ronkainen sanoo.
Hinta on kuitenkin kova, sillä kaupan esteitä tulee yksipuolisesti vain Euroopalle.
– En tiedä, millä mittarilla tätä nyt voi onnistumiseksi sanoa. Ehkä sillä, että kaikkein pahin skenaario eli 30 prosentin tullit vältettiin, Ronkainen sanoo.
Miettinen ja Ronkainen ihmettelevät sopimuksen osuutta, jossa Trumpille tehtiin lupauksia EU:n investoinneista sekä energiaostoista.
EU:lla ei ole omaa budjettia, josta tällaisia ostoksia voitaisiin tehdä, ja on epäselvää, kuka tai ketkä investoinnit ja ostot tulevat tekemään.
– Hyvä kysymys on, millä mandaatilla EU oikein tällaista neuvottelee, Ronkainen sanoo.
Näyttää lyhytnäköiseltä kerman kuorinnalta. Antti Ronkainen, tutkija
Tulleilla Trumpin tarkoitus on ollut siirtää tuotantoa Yhdysvaltoihin, mutta Ronkaisen mukaan lopputuloksena voi olla, että tullisopimusten seuraukset koituvat amerikkalaisten kuluttajien maksettavaksi.
– Trumpin touhu näyttää lyhytnäköiseltä kerman kuorinnalta, josta kärsii pitkällä tähtäimellä Yhdysvallat itse, Ronkainen sanoo.
Vaikka kauppasota vältettiin, on sopimus Miettisen mukaan huono tulos eurooppalaiselle vientiteollisuudelle ja sopimus vaikeuttaa eurooppalaisten yritysten asemaa Yhdysvaltain markkinoilla. Markkinat saattavat kuitenkin reagoida suopeasti jo siksi, että pahin kauhuskenaario vältettiin.