Katseet kääntyvät MM-jäälle: Leijonien kevät on taas edessä

Kevät tuo mukanaan tutun tapahtuman. Olohuoneet muuntautuvat kisastudioiksi, puhe siirtyy ketjuihin ja erikoistilanteisiin

Vuoden 2026 Jääkiekon MM-kisat pelataan Sveitsissä 15.–31. toukokuuta, ja isäntäkaupunkeina ovat Zürich ja Fribourg. Kiekko ei silloin pyöri vain kaukalossa, vaan myös kotisohvilla ja kahvipöydissä, koska MM-kisat ovat vuodesta toiseen kevään selkein urheilullinen yhteinen nimittäjä.

Miksi MM-kisat tuntuvat aina erityisiltä?

MM-kisoissa on harvinaisen kirkas asetelma. Turnaus on lyhyt, otteluita tulee tiheään ja jokainen lipsahdus näkyy sarjataulukossa heti. Siksi kisat koukuttavat myös sellaista katsojaa, joka ei seuraa koko kautta. Ottelu on helppo ottaa kiinni, koska panos on selvä jo ensimmäisestä vaihdosta.

Kisat ovat myös muistipeliä. Edelliset keväät nousevat pintaan väkisinkin, kun ruudussa vilahtaa tuttu vastustaja tai sama logo, joka oli mukana silloin, kun peli kääntyi yhdessä erässä. Viime vuosien mitalitaulukko muistuttaa siitä, miten pienet marginaalit tässä lajissa oikeasti ovat. Vuonna 2025 mestaruuden vei Yhdysvallat, hopea meni Sveitsiin ja pronssi Ruotsiin. Vuotta aiemmin mestari oli Tshekki, ja jälleen Sveitsi oli finaalissa.

Kun kisat alkavat, huomaa nopeasti myös toisen totuuden. MM-jääkiekko on oma maailmansa, jossa kokoonpanot elävät, pelityylit törmäävät ja yksittäisen pelaajan vire voi nostaa joukkueen koko turnauksen tarinaksi. Siksi jokainen kisakevät tuntuu uudelta, vaikka formaatti on sama.

Lisäksi MM-kisoissa korostuu hetken merkitys. Yksi onnistunut vaihto, torjunta tai ylivoima voi muuttaa koko ottelun suunnan, ja sen myötä myös turnauksen asetelman. Toisin kuin pitkissä sarjoissa, aikaa korjata virheitä ei juuri ole. Tämä tekee jokaisesta pelistä latautuneen, vaikka kyse olisi alkulohkon ottelusta.

Leijonien tasapainoinen joukkue

Leijonien tämän kevään ryhmä noudattaa tuttua linjaa. Joukkue on rakennettu kokonaisuudeksi, jossa yksittäiset nimet tukevat toisiaan, eivätkä nouse kaiken yläpuolelle. Runkopelaajissa näkyy jälleen yhdistelmä NHL-kokemusta ja Euroopassa karaistunutta arkipelaamista. Hyökkäyksessä vastuuta kantavat tutut johtohahmot, kuten Aleksander Barkov, Sebastian Aho ja Mikko Rantanen, mutta heidän ympärilleen on koottu pelaajia, joiden tehtävä on pitää peli kasassa myös silloin, kun tehot eivät heti irtoa.

Puolustuksessa korostuu sama ajattelu. Mukana on liikkuvia, kiekollisesti varmoja puolustajia, kuten Esa Lindell ja Miro Heiskanen, joiden peli perustuu ajoitukseen ja lukemiseen enemmän kuin riskinottoon. Heidän lisäkseen ryhmässä on fyysisempiä puolustajia, joiden tehtävä on voittaa kamppailut ja pitää maalin edusta puhtaana. Tämä yhdistelmä antaa Leijonille mahdollisuuden sopeutua vastustajan pelityyliin ottelun aikana.

Maalivahtipeli on jälleen yksi kantava teema. Leijonien kisajoukkueessa luotetaan maalivahteihin, jotka ovat tottuneet suureen vastuuseen seurajoukkueissaan. Juuse Saros ja Joonas Korpisalo edustavat koulukuntaa, jossa torjuntatyöskentely on rauhallista ja liike hallittua. Turnauksessa tämä on usein ratkaisevaa, koska ottelut ratkeavat pieniin hetkiin, joissa yksi ylimääräinen torjunta voi kääntää koko kevään suunnan.

Pienet yksityiskohdat ratkaisevat turnauksessa

MM-kisojen arki on yksityiskohtia. Esimerkiksi turnauksen rakenne tekee jokaisesta pisteestä arvokkaan. Kisat pelataan 16 joukkueen voimin, ja joukkueet jaetaan kahteen alkulohkoon. Alkulohkossa pelataan yksinkertainen sarja, ja kummankin lohkon neljä parasta etenee puolivälieriin ristiin niin, että lohkovoittaja kohtaa toisen lohkon nelosen ja niin edelleen.

Tällaisessa muodossa korostuu kolme asiaa:

  1. Erikoistilannepelaaminen. Ylivoima voi ratkaista tasaisen ottelun, ja alivoima voi pelastaa turnauksen silloin, kun jalka ei ole parhaimmillaan. Yksi jäähy väärässä kohdassa kääntää pelin, ja sama koskee myös turhia kiekonmenetyksiä siniviivalla.
  2. Pelin rytmi. MM-kisoissa tulee hetkiä, jolloin ottelu aaltoilee ja peli karkaa hetkeksi hallinnasta. Silloin näkyy, kuka pystyy rauhoittamaan, vaihtamaan oikein ja jatkamaan samaa tekemistä ilman kiirettä. Katsomossa tai kotona tämän tunnistaa siitä, että kiekko ei katoa sokkona, vaan sitä viedään fiksusti pois omalta alueelta ja vaihto saadaan loppuun siististi.
  3. Maalivahtipeli. Turnauksessa pelataan tiheällä tahdilla, ja maalivahdin rooli korostuu erityisesti jatkopeleissä, joissa yksikin iso torjunta voi olla koko kevään tärkein hetki. Viime vuosien finaalit ovat olleet tästä hyvä muistutus, koska mestaruus on ratkennut myös jatkoajalla ja pienellä erolla.

Vuoden 2026 kisat pelataan Zürichissä ja Fribourgissa, ja ohjelmassa on jälleen 64 ottelua. Se tarkoittaa, että tarinoita syntyy väistämättä joka päivä, ja samalla turnauksen sisäinen paine kasvaa, kun pelit alkavat kasautua.

Katsomokokemus kotisohvalla ja kylillä

MM-kisoissa on oma erityinen katsomisen kulttuuri. Ottelua voi seurata analyyttisesti, mutta moni huomaa palaavansa myös perusasioihin. Kuka pelaa hyvin, kuka jää jälkeen, miltä joukkue näyttää silloin, kun peli ei kulje. Tämän takia kisakevät on hyvä hetki katsoa jääkiekkoa myös vähän eri tavalla kuin runkosarjassa.

Jos haluat saada pelistä enemmän irti, kannattaa pitää mielessä muutama asia:

• Kiinnitä huomiota vaihtopituuksiin, koska väsymys näkyy nopeimmin juuri vaihdoissa.

• Seuraa keskialueen pelaamista, koska siellä syntyvät katkot ja vastaiskut.

• Katso, millä tavalla puolustajat avaavat peliä paineen alta, koska se kertoo joukkueen itseluottamuksesta.

• Huomaa, miten ylivoima rakentuu, koska sama kuvio toistuu ja paljastaa nopeasti, onko se toimiva.

Toinen tapa on antaa ottelun vain tulla. Se toimii yllättävän hyvin MM-kisoissa, koska turnaus rakentaa draamaa itsestään. Yhtenä iltana peli ratkeaa jo ensimmäisessä erässä, toisena venytään jatkoille, ja kolmantena nähdään yllätys, joka muuttaa koko lohkon asetelman.

Kevään viimeinen ilta kertoo, mitä tästä kaikesta jää käteen

Kun turnaus etenee, puhe muuttuu. Alussa keskustellaan kokoonpanosta ja ottelutuntumasta, mutta lopussa mitataan kestävyys ja kyky voittaa tiukkoja pelejä. Siinä vaiheessa ei enää etsitä täydellistä esitystä, vaan riittävän hyvää iltaa, jossa perusasiat ovat kunnossa ja hermo pitää.

Vuoden 2026 kisat kulkevat kohti ratkaisua toukokuun lopussa. Zürich ja Fribourg tarjoavat näyttämön, mutta tarina syntyy joka ilta uudestaan, kun kiekko putoaa jäähän ja peli alkaa elää. Silloin muistuu mieleen, miksi tämä turnaus vetää puoleensa vuodesta toiseen. Kyse on siitä samasta tunteesta, joka palaa aina uudelleen, kun kevät on täällä ja MM-jäällä kaikki on taas mahdollista.