Paikallisuutiset

EU:n uuden ohjelmakauden varoista meneillään kova vääntö – Keski-Pohjanmaalla tuen osuus on ollut 71 euroa per asukas

Heinäkuu ei ole otollisinta aikaa syvällisille poliittisille ja yhteiskunnallisille linjauksille. Parin viimeisen viikon aikana on kuitenkin voimistunut keskustelu EU:n uuden, vuonna 2021 alkavan ohjelmakauden kehitysvarojen jakamisesta maan sisällä.

Keski-Pohjanmaan maakuntahallituksen puheenjohtajaTimo Pärkkä (kesk.) sanoo keskustelun kehitysvarojen tulevasta jakamisesta olevan tavallaan pohjustusta.

– Nykyinen ohjelmakausi päättyy ensi vuoden loppuun. Uuden ohjelmakauden pohjustuksessa on meneillään eräänlainen lobbaus tai julkisuuspeli.

– Keski-Pohjanmaan liitossa tai Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kesken ei ole ollut vielä virallisia neuvotteluja. Niihin palataan myöhemmin syksyllä, Pärkkä sanoo.

 Koko ohjelmakauden yhteissumma Keski-Pohjanmaan osalta on noin 60 miljoonaa. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Timo Pärkkä.

Hänen mukaansa kyse on Keski-Pohjanmaankin kohdalla merkittävistä summista.

– Koko ohjelmakauden yhteissumma Keski-Pohjanmaan osalta on noin 60 miljoonaa euroa ja luvussa ovat mukana myös kansallinen rahoitus sekä kuntarahan osuus. Jokaista keskipohjalaista kohti kehitysvaroja on saatu 71 euroa, Pärkkä summaa.

Päättyvän ohjelmakauden aikana kehitysvarojen kokonaissumma Pohjois- ja Itä-Suomeen oli 1,3 miljardia, josta EU-osuus oli 770 miljoonaa. Länsi- ja Etelä-Suomen osuus oli noin 500 miljoonaa ja EU:n osuus siitä 285 miljoonaa.

Kehitysvarojen jakamisesta käydyn keskustelujen avaajana on ollut maan valtalehti Helsingin Sanomat. Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen ja Keski-Suomen ely-keskuksen ylijohtaja Pasi Patrikainen vaativat (HS 4.7.) Etelä- ja Länsi-Suomen alueille enemmän EU:n kehitysvaroja itäisten ja pohjoisten maakuntien kustannuksella.

Savolaisen ja Patrikaisen mukaan Suomi on saamassa uudella ohjelmakaudella lisää EU-rahoitusta noin sata miljoonaa euroa.

– Hyviä tuloksia on saatu siellä, missä rahaa on ollut käytettävissä. Nyt on aika ohjata kehittämisvaroja myös läntiseen ja eteläiseen Suomeen. Siellä tuloksellisuuteen on parhaimmat edellytykset.

– EU:n aluepolitiikan tavoitteissa korostetaan kasvua, työllisyyttä ja koulutusta, joiden edistäminen Etelä- ja Länsi-Suomessa synnyttää kerrannaisvaikutuksia laajemmallekin alueelle, Savolainen ja Patrikainen kirjoittivat.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien neuvottelukunnan puheenjohtaja Seppo Kääriäinen (kesk.) ja Pohjois-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtaja Kari Rajamäki (sd.) taas asettuivat puolustamaan (HS 7.7.) itäisen ja pohjoisen Suomen oikeutta isompiin tukirahoihin.

– Tälläkään ohjelmakaudella Itä- ja Pohjois-Suomi ei pääse hyötymään rakennerahastovaroista täysimääräisesti vaan on joutunut luopumaan kansallisilla poliittisilla päätöksillä osasta rahoitusta tulonsiirtoon Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnille, Kääriäinen ja Rajamäki toteavat.

Heidän mukaansa Itä- ja Pohjois-Suomella on perusteltu oikeus isompaan tukeen, koska alue on heikoin väestönkasvussa, tuottavuudessa ja työttömyydessä.

– Koheesiopolitiikan varoilla on ollut oleellinen merkitys kehittyneisyyserojen kaventamisessa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Rakennerahastovarat ovat mahdollistaneet toimenpiteiden kohdentamisen kehittämisen kannalta keskeisiin kohtiin, kompensoiden kansallisen kehittämisrahoituksen vajausta alueella.

– On varsin erikoista vaatia varojen ”tasaisempaa” jakoa, jos ja kun EU on asettamiensa kriteerien myötä tarkoittanut tuen Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle, Kääriäinen ja Rajamäki perustelevat ja lisäävät, että nykyisellä ohjelmakaudella Itä- ja Pohjois-Suomelle kuului 904 miljoonaa, mutta sai käyttöönsä vain 773 miljoonaa.

Kääriäisen ja Rajamäen mukaan Etelä- ja Länsi-Suomi ovat vaatimassa kehitysvarojensa tuplaamista. Vauraan Uudenmaan osalla summa kasvaisi 50 miljoonasta 180 miljoonaan euroon.