Kotimaa

Aurinkopaneelit yleistyvät kerrostalojen katoilla – hyvityslaskenta mahdollistaa asukkaiden sähkölaskujen pienentämisen

"Onhan se komean näköistäkin, kun on aurinkopaneelit."

Aurinkopaneelit yleistyvät omakotitalojen lisäksi myös kerrostalojen katoilla. Taustalla on muun muassa hiljattain voimaan tullut hyvityslaskentamalli, jossa taloyhtiöltä yli jäävällä aurinkosähköllä voidaan pienentää asukkaiden sähkölaskuja lähinnä kesäaikaan.

Noin neljä viidesosaa Suomen aurinkosähköstä tulee tällä hetkellä pientalojen ja taloyhtiöiden katoilla sijaitsevista aurinkopaneeleista. Myös osa yrityksistä on ryhtynyt hankkimaan aurinkopaneeleja liikerakennustensa katoille.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin arvion mukaan kattosähkön osuus pienenee tulevaisuudessa, kun isoja aurinkovoimaloita otetaan käyttöön. Katoilla sijaitsevat aurinkopaneelit ovat kuitenkin luonto- ja ympäristönäkökulmasta usein suositeltavampia.

Espoolaisen taloyhtiö Kipparinkodon hallituksen puheenjohtaja Mika Pitkänen on tyytyväinen: 64 huoneiston kerrostalon perusteellinen energiansäästöremontti on loppusuoralla. Yksi osa kokonaisuutta ovat katolle asennetut aurinkopaneelit, jotka ovat tuottaneet sähköä viime syksyn loppupuolelta asti.

Aurinkopaneeleilla tuotetaan osa uuden maalämpöpumpun käyttämästä sähköstä ja hoidetaan muitakin taloyhtiön sähkölaitteita. Maalämpö pienentää Pitkäsen mukaan lämmityskulut noin puoleen, vaikka talviaikaan tarvitaankin ostosähköä.

Aurinkosähköä käytetään myös sähköauton lataustolpissa, jotka remontin yhteydessä asennettiin talon parkkipaikalle.

– Pyritään mahdollisimman vähän myymään sähköä ulos. Taloudellisinta on käyttää aurinkosähkö itse, sanoo Pitkänen.

"On ollut byrokraattisia haasteita"

Taloyhtiössä on perusteilla myös energiayhteisö, jotta sähkönjakeluyhtiö voi kesällä hyvittää aurinkosähköä ja siten pienentää asukkaiden sähkölaskuja. Tällainen hyvityslaskentamalli taloyhtiössä tuli mahdolliseksi vuoden 2021 alussa asetusmuutoksen myötä.

Energiayhteisön perustaminen on kuitenkin Pitkäsen mukaan ollut aika työlästä.

– On ollut byrokraattisia haasteita, hakemusprosessit eivät ole olleet millään osapuolella oikein sujuvia.

Vasta tämän vuoden alusta alkaen on kaikilla sähkönjakeluyhtiöillä velvollisuus tarjota mahdollisuus hyvityslaskentaan. Uusiutuvan energian asiantuntija Veli-Matti Virtanen valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivasta arvelee, että hyvityslaskennan järjestäminen käy vastaisuudessa sujuvammin, kunhan siihen harjaannutaan.

– Tässä voi olla alkukankeutta, sanoo Virtanen.

Motivassa suositellaan omakotiasukkaille, että omilla aurinkopaneeleilla kannattaa tuottaa sähköä etupäässä omaan käyttöön. Taloyhtiöissä hyvityslaskenta on keino saada hyöty asukkaille silloinkin, kun yhteiset paneelit tuottavat sähköä yli taloyhtiön tarpeen.

– Mitoitus sähkönkäytön perusteella on taloudellisesti turvallisinta, sanoo Virtanen.

Virtasen mukaan taloyhtiön aurinkovoimalaitoksen suunnittelussa ja mitoituksessa kannattaa tarkastella kiinteistön sähkönkulutuksen lisäksi myös energiayhteisön tarjoamia mahdollisuuksia.

Yli kahden vuoden prosessi

Nelikerroksisen Kipparinkodon aurinkopaneelikennojen hinnaksi koitui noin 50 000 euroa. Aurinkosähkön ja maalämmön lisäksi kokonaisuuteen kuuluu julkisivuremontti, ikkunoiden vaihto ja parvekeremontti sekä LTO-järjestelmä eli poistoilman lämmön talteenotto. Kaikkiaan remontti on maksanut noin 3,3 miljoonaa euroa.

– Ei tätä todellakaan yhdellä yhtiökokouksella nuijittu, sanoo Pitkänen.

Valmisteluprosessi eli valmistelevat kokoukset ja erilaiset kilpailutukset veivät yli kaksi vuotta. Taloyhtiö sai ARA-avustusta remonttiin 256 000 euroa sekä lisäksi 30 000 euroa sähköautojen lataustolppiin ja niihin liittyviin sähkötöihin.

Remonttilaina nostaa taloyhtiön osakkaiden rahoitusvastikkeita, mutta toisaalta lämmityskulut pienentyvät ja perusvastike laskee. Kaiken kaikkiaan asumiskulut nousevat – mutta vuokralla asuminen samoilla kulmilla on edelleen tuntuvasti kalliimpaa, Pitkänen toteaa.

– Kyllähän tästä aika iso lasku tulee, mutta taloyhtiön hallituksen velvollisuus on pitää kiinteistön arvosta huolta. Remontti tekee taloyhtiöstä houkuttelevamman. Onhan se komean näköistäkin, kun on aurinkopaneelit, sanoo Pitkänen.

Aurinkosähkön osuuden arvioidaan kasvavan

Aurinkosähkön tuotanto on muutamien viime vuosien aikana kasvanut nopeasti, mutta sen osuus Suomen sähköntuotannosta on silti vielä alle prosentin. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on hiljattain arvioinut, että vuonna 2030 aurinkosähköä olisi vajaat kuusi prosenttia sähkön vuosituotannosta Suomessa. Fingridin pidemmän aikavälin skenaariossa aurinkosähkön osuus olisi vuonna 2035 noin 3–10 prosenttia. Kasvu saattaa muodostua nopeammaksikin.

– Arviot vaihtelevat tosi paljon. Investointihalukkuus teollisen kokoluokan aurinkovoimaan riippuu muun muassa siitä, millaiset edellytykset on rakentaa tuulivoimaa, sanoo johtava asiantuntija Mariko Landström Sitran Luonto ja talous -yksiköstä.

Sitran tehtäväkenttään kuuluu kestävän kehityksen edistäminen.

Landström lisää, että kaikissa ennusteissa aurinkosähkön määrän odotetaan kasvavan. Samalla kuitenkin myös muu sähköntuotanto kasvaa huomattavasti, kun sähköstä tulee yhä yleisemmin käytetty energiamuoto.

– Sähkön hintavaihtelut tulevat lisääntymään, kun siirrytään enemmän säästä riippuvaan tuotantoon, sanoo Landström.

Laajalle katolle mahtuu voimala

Nykyisellään noin 80 prosenttia Suomen aurinkosähköstä tulee aurinkopaneeleista, jotka sijaitsevat pientalojen ja taloyhtiöiden katoilla. Isoja aurinkovoimalahankkeita on kuitenkin vireillä. Fingrid arvioi, että vuonna 2030 katoilla olevien aurinkopaneelien osuus aurinkovoimasta vähenee noin puoleen.

Luonto- ja ympäristönäkökulmasta katoilla sijaitsevat aurinkopaneelit ovat suositeltavampia, Landström toteaa. Metsäkatoa tulisi välttää. Entinen turpeennostoalue saattaa olla parempi ennallistaa kuin täyttää aurinkopaneeleilla – parasta ratkaisua on arvioitava tapauskohtaisesti, hän lisää.

– Parasta on sijoittaa aurinkopaneelit jo rakennettuun ympäristöön, jolloin luonnolle ei aiheudu lisää haittaa. Luontovaikutusten näkökulmasta se on paljon mielekkäämpää, sanoo Landström.

Kotikäyttöä isompi aurinkovoimala voi toimia vaikka yrityskiinteistön katolla. Esimerkiksi Puuilo ja HOK-Elanto ovat hankkineet aurinkopaneeleja jo useiden myymälöidensä katoille.

– Pyrimme alentamaan energian kulutuksesta aiheutuvia kustannuksia, mutta samalla myös hankkimaan energiaa kestävämmin ympäristömme kannalta. Aurinkovoimala vastaa hyvin näihin molempiin tavoitteisiin, kertoo Puuilon toimitusjohtaja Juha Saarela tiedotteessa.

Yhtiöllä on aurinkopaneelit muun muassa Porvoon, Kokkolan, Keravan ja Seinäjoen myymälöidensä katoilla.