Paikallisuutiset

Buranastakin voi tulla tulevaisuudessa bonusta? Kauppa haluaa vapauttaa itsehoitolääkkeiden myynnin – Kokkolan Keskusapteekin apteekkari Birgitta Måsabacka: ”He eivät ole ymmärtäneet apteekkien toimintaympäristöstä yhtään mitään!”

Eduskuntavaalit lähenevät ja sen myötä on käynnistynyt lobbaus uuden hallituksen ohjelmaksi.

S-ryhmä tempaisi helmikuun puolessa välissä pystyttämällä Helsingin Kolmen sepän patsaan aukioille malliksi ”S-Apteekin”.Kaupparyhmä haluaisi avata apteekkimarkkinoita ja saada siivun itsehoitolääkemyynnistä.

Lääkeasioiden uudistuksen koordinaatioryhmän alainen apteekkijaos ehdotti helmikuun alussa apteekkitalouden kokonaisuudistuksen käynnistämistä. Se lienee seuraavan hallituksen asialistalla, mikä selittänee S-ryhmänkin aktivoitumista.

– Jos ajatellaan asiaa koko KPO:n verkoston kannalta, ihan kaikilta paikkakunnilta apteekkipalveluita ei välttämättä löydy, Osuuskauppa KPO:n market-toimialajohtajaAntti Paananen perustelee asiaa pienempien paikkakuntien palveluiden parantamisella.

Eikö ajatuksena kuitenkin olisi, että Buranaa voisi ostaa vaikkapa Prismasta?

– Toki näinkin voisi olla. Tietenkin arvioisimme tilannetta sen mukaan, että jos meillä on apteekkiyrittäjä kiinteistössä, silloin Prisman palvelujen ei tarvitsi olla niin laajoja.

Jos itsehoitolääkkeet voisivat olla myynnissä vaikkapa S-ryhmän kaupoissa, saisiko asiakas niiden ostamisesta bonusta?

– Todennäköisesti. Jos lainsäädäntö ei sitä estä, Paananen vastaa.

Mitä lainsäädäntöön tulee aikaisemmin myös alkoholijuomista sai bonusta, mutta se muuttuimaaliskuussa 2018 voimaan tulleen alkoholilain uudistuksen myötä. Alkoholilaki kieltää bonuksen myöntämisen yli 1,2 % alkoholia sisältävistä juomista ja yli 2,8 % alkoholia sisältävistä elintarvikkeista kuten esimerkiksi makeisista.

Vajaat puolitoista vuotta aiemmin, vuoden 2017 alusta voimaan tulluttupakkalaki kielsi bonukset tupakasta ja tupakkatuotteista.

Vaan mitä mieltä on S-ryhmän ja toki koko kaupan alan vaatimuksista saada myydä itsehoitolääkkeitä? Sopiva vastaaja on Kokkolan Keskusapteekin yrittäjänä huhtikuusta 2015 toiminutBirgitta Måsabacka. Sopiva sen vuoksi, että hänen apteekkinsa sijaitsee samassa kiinteistössä Kokkolan Prisman kanssa ja maksaa tiloista vuokraa KPO:lle.

– Sinänsä tämä ei ollut yllätys. Kaupan liitolta on aikaisemminkin kuultu vaatimuksia, että reseptivapaat ns. itsehoitolääkkeet olisivat vapaasti saatavilla. Toki tapa, jolla se nyt esitettiin (”S-Apteekki” malliksi Helsingin keskustassa) oli aika huomiota herättävä.

Koettiinko se alalla jopa pienimuotoisena provokaationa?

– En minä sitä provokaationa apteekkialaa vastaan kokenut. Koin sen tavallaan surullisena. Sillä tavalla, että he eivät ole ymmärtäneen apteekkien toimintaympäristöstä yhtään mitään!, 18 vuotta apteekkarina toiminut Måsabacka pamauttaa.

Millä perusteella?

– Tuollaisesta apteekkikioskista ei voi vaatia sellaisia toimintoja mitä suomalaiset ovat tottuneet apteekeilta vaatimaan ja odottamaan. Meidän tehtävämme ei ole myydä mahdollisimman paljon lääkkeitä eikä mahdollisimman kalliita lääkkeitä. Meidän velvollisuutemme on selvittää mitä asiakkaat tarvitsevat ja tuoda esille asiakkaalle paras vaihtoehto. Myös tuoda esille selkeämmät vaihtoehdot, Måsabacka korostaa.

Bisnestä se on kuitenkin apteekkibisneskin. Esimerkiksi Kokkolan Keskusapteekin viime vuoden liikevaihto oli 11,3 miljoonaa euroa. Itsehoitolääkkeiden osuus tästä oli vain noin 12–13 prosenttia. Mutta...

– Vaikka itsehoitolääkkeiden osuus myynnistä on paljon pienempi kuin reseptilääkkeiden, niiden katteet ovat selvästi paremmat. Kalliit reseptilääkkeet menevät ihan plusmiinusnolla-katteella.

Mikä itsehoitolääkkeiden kate on?

– Apteekin katteesta 19 prosenttia tulee itsehoitolääkkeiden myynnistä. Ne ovat meille äärimmäisen tärkeitä myynnillisesti ja kannattavuuden takia, Måsabacka korostaa.

Onko itsehoitolääkkeiden myynnin säilyminen apteekeissa niille suorastaan kohtalonkysymys?

– Jos suurimenekkiset itsehoitovalmisteet myydään muualta, hyvin monelle apteekille tulee nopeasti eteen, että toiminta ei enää kannata. Jos meidän pitäisi reseptipuolen turvin toimia, kyllä se todella hankalaa olisi.

Måsabacka haluaa korostaa, että ensisijaisesti kyse on asiakkaan saamasta palvelusta. – Se huononee huomattavasti, jos ei voida katsoa kokonaislääkitystä. Se taas ei onnistu, jos asioidaan marketissa.

Vaikka bisneksestä siis on kyse, ei kuitenkaan Måsabackan mukaan pelkästään siitä.

– Kansanterveydellisesti ei ole tärkeää miten apteekki pärjää, vaan miten pärjää asiakas, hän painottaa.

Selvää luonnollisesti on, että kaupan alalla katsotaan asiaa toisin eli kansanterveys ei vaarantuisi vaikka apteekkien yksinoikeudesta myydä lääkkeitä lohkaistaisiin itsehoitolääkkeiden kokonainen siivu muille toimijoille.