Paikallisuutiset

Eduskunnassa historiallinen sopimus talouden sopeuttamisesta

Vasemmistoliitolta kysyttiin, pelasivatko he itsensä ulos seuraavista hallituksista.

Eduskuntapuolueet saivat tiistaina päätökseen viikkoja kestäneet neuvottelunsa velkajarrusta. Parlamentaariseen sopuun sitoutuivat kaikki puolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kehui sovun olevan osoitus siitä, että Suomessa pystytään politiikan polarisaatiosta huolimatta löytämään ratkaisuja yhdessä.

Orpon mukaan vaalikausittain tapahtuva poukkoilu säästöistä menolisäyksiin ei ole kenenkään etu. Ylivaalikautinen sopimus tuo talouteen vakautta.

– Olemme sopineet myös siitä, että sopeutuskeinojen on oltava uskottavia. Valtiovarainministeriö arvioi toimenpiteiden uskottavuuden. Vakaus julkisessa taloudessa parantaa merkittävästi maaperää myös investoinneille ja talouskasvulle, Orpo viestitti tiistaina.

Orpon mukaan vaalikausittain tapahtuva poukkoilu säästöistä menolisäyksiin ei ole kenenkään etu. Ylivaalikautinen sopimus tuo talouteen vakautta.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Minja Koskelan mukaan puolue ei voi olla mukana kansallisessa sääntelyssä, joka edellyttäisi EU-sääntöjä tiukempaa sopeutusta. Hänen mukaansa kireät säännöt vaikeuttavat suhdanteisiin vastaamista.

Lisäksi puolue ei ole valmis siirtämään näin paljoa valtaa yksittäiselle työryhmälle ja valtiovarainministeriölle. Vasemmistoliiton mielestä myös eduskunnan budjettiprosessin ja työryhmän roolit ovat epäselviä.

– Mielestäni on myös demokratian näkökulmasta haasteellinen kokonaisuus, että työryhmällä on näin vahva mandaatti vaikuttaa talouspolitiikkaan, jonka tulee olla vaalituloksen määrittelemää, Koskela sanoi tiedotustilaisuudessa.

Vasemmistoliitto kuitenkin osallistuu parlamentaariseen työryhmään jatkossa. Koskelalta kysyttiin, pelasiko hän puolueensa ulos tulevista hallituksista.

– Katson, että tulevat hallitukset sitoutuvat tuleviin hallitusohjelmiin, eikä sitä päätetä missään työryhmissä.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen arvioi, että sopimus muuttaa poliittista keskustelua parempaan suuntaan.

– Tässähän tuodaan puolueet yhteisen tavoitteen taakse, mutta keinoista pitää kunkin kertoa oma versionsa ja tuoda selkeästi äänestäjille arvioitavaksi. Ehkä aiemmin Suomessa on ollut tapana hieman käydä ennen vaaleja eräänlaista huutokauppaa siitä, kuka on kovin sopeuttaja. Kovien lukujen taakse on helposti jäänyt, millä tavalla tähän päästään, Tuppurainen sanoi.

Puolueen puheenjohtajan Antti Lindtmanin mielestä tärkeintä on, että puolueet aina ennen vaaleja sopivat, millä tasolla julkista taloutta vahvistetaan seuraavalla vaalikaudella. Lindtman esitti tällaista "Ruotsin mallia" kesällä.

SDP:n eduskuntaryhmä pui sopimusta kokouksessa lähes 1,5 tuntia.

– Joitakin eriäviä näkemyksiä oli, mutta ryhmä päätti kuitenkin olla tässä sovussa mukana, Tuppurainen sanoi.

Tuppuraiselta kysyttiin, oliko päätös yksimielinen.

– Ryhmä on tehnyt asiasta päätöksen.

Vihreiden kansanedustajan Saara Hyrkön mukaan sopimuksessa toteutuu yksi puolueen pitkäaikainen tavoite, kun jatkossa hallitukset eivät voi tuijottaa vain menokehyksiä, vaan tulojen merkitys tunnistetaan talouden tasapainotuksessa.

– Esimerkiksi höveleiden veronalennusten talouspoliittinen järjettömyys tai haitallisten yritystukien karsimisen välttämättömyys tulee ilmeiseksi, Hyrkkö näpäytti.

Hän sanoo, että jatkossakin järjen käyttö on Suomessa sallittua ja jopa suotavaa. Suomella voi olla edessä aika monenlaisia kriisejä, poikkeustilanteita, joihin pitää pystyä vastaamaan.

– Me tiedämme, että maailmassa on aika paljon arvaamattomia tilanteita. Voidaan ajatella vaikkapa pandemioita tai turvallisuusriskejä, ympäristökriisejä ja muita, jotka voi lävähtää tuulettimeen. Silloin kulloisellakin hallituksella on mahdollisuus ja selkänoja niihin vastata tarvittavalla tavalla.

Keskustan Markus Lohi sanoi, että seuraavaksi käynnistyy parlamentaarinen työ, jolla rakennetaan siltaa kestävän talouden uralle Suomen julkiseen talouteen.

– Tämä ei kuitenkaan rajoita politiikan tekoa, mutta pakottaa meidät yhdessä rakentamaan kestävää taloutta.

Työryhmän puheenjohtaja ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.) kertoi perussuomalaisten sitoutuneen julkisen talouden sopeuttamiseen hallitusti ja sillä tavalla, että Suomen julkiset palvelut voidaan turvata ja rahoitusasema taata julkiselle taloudelle.