Kotimaa

Hallituksen budjettiesitys ensi vuodelle saa sekä kiitosta että kritiikkiä – "Päätökset ovat arvovalintoja"

Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö arvioi, että pienituloisten määrä tulee vuonna 2024 kasvamaan noin 40 000 ihmisellä.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ensi vuoden budjettiesitys saa työmarkkina- ja muilta järjestöiltä sekä kiitosta että kritiikkiä.

Kovinta kritiikkiä budjettiesitykselle ja siinä esitetyille leikkauksille sataa oppositiopuolueilta, sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä sekä luontojärjestöiltä. Esimerkiksi ansiotuloveron kevennys saa sen sijaan kiitosta työnantajia ja -tekijöitä edustavilta tahoilta.

Oppositiopuolueista vasemmistoliitto kritisoi budjettiesitystä tietoisesta köyhyyden lisäämisestä. SDP puolestaan toteaa, että hallituksen keinoilla velkaantumista ei saada kuriin eikä taloutta käännettyä nousuun.

– Hallituksen leikkaukset olisivat yksittäisinäkin toimina julmia ja epäoikeudenmukaisia. Tilannetta pahentaa entisestään, että monet niistä kohdistuvat samoihin ihmisiin ja perheisiin, jolloin niiden yhteisvaikutukset kasaantuvat. Etenkin pienituloiset lapsiperheet joutuvat ahtaalle, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson tiedotteessa.

Työntekijöitä edustavista liitoista STTK ja Akava kritisoivat esimerkiksi aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttamista osana budjetissa tehtäviä säästötoimenpiteitä.

– Se romuttaa mahdollisuuksia oppia työelämässä uutta, vaikka osaamisen kehittämistä tarvittaisiin yhä enemmän, sanoo Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren tiedotteessa.

STTK:n mukaan työntekijöille koituu ongelmia myös esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksujen alentamisesta, jonka vaikutukset ovat pois palkansaajilta mutteivät työnantajilta.

Leikkauksia on luvassa muun muassa asumis- ja toimeentulotukeen sekä ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Suomen sosiaali ja terveys (Soste) puolestaan arvioi, että pienituloisten määrä tulee vuonna 2024 kasvamaan noin 40 000 ihmisellä. Heistä noin 12 700 on Sosten mukaan lapsia.

– Päätökset ovat arvovalintoja. Hallituksen leikkausten vaikutukset kasautuvat samoille ihmisille ja samoille kotitalouksille lisäten eriarvoisuutta, sanoo Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas tiedotteessa.

Työnantajapuolta edustavat tahot ovat budjettiesitykseen tyytyväisempiä. Keskuskauppakamarin mukaan julkisen velan tasapainottaminen budjettiesityksessä olevin keinoin on välttämätöntä.

– Kyse on johdonmukaisesta työlinjasta, ei siitä, keneltä otetaan tai kenelle annetaan. Työnteon kannustimia on parannettava aktiiviväestön parissa kaikilla tulotasoilla niin ansiotuloverotusta keventämällä kuin sosiaaliturvan kannustinloukkuja leikkaamalla, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi tiedotteessa.

Suomen yrittäjät toteaa veronkevennyksen olevan hyvä alku talouden tasapainottamiselle, mutta järjestön mukaan lisäkiristyksetkin voivat vielä olla tarpeen tämän hallituskauden aikana.

Kiitosta saa laajalti myös hallituksen panostus infrastruktuuri- ja rakennushankkeisiin. Sen uskotaan vaikuttavan työllisyyteen positiivisesti.

Hallituksen ensi vuoden budjettiesityksen alijäämä on 11,5 miljardia euroa.

Ensi vuoden talousarvioesityksen loppusumma on noin 88 miljardia euroa. Se on 4,6 miljardia euroa enemmän kuin mitä tälle vuodelle on budjetoitu, mukaan lukien toinen lisätalousarvioesitys.

Valtiovarainministeriön päivittyneen ennusteen mukaan verotuotot ovat jäämässä ensi vuonna 1,4 miljardia euroa pienemmiksi kuin ministeriö ennakoi budjettiesityksessään elokuussa. Korkotason nousu puolestaan kasvattaa valtion velanhoitomenoja yli 2,5 miljardia euroa vuodesta 2022.