Paikallisuutiset

Ilmastokeskustelu ryöstäytyi laukalle – Professori Ilkka Ruostetsaaren mukaan puolueiden vero- ja kieltolinjaukset kovia

Minkä verran metsiä voi hakata? Pitäisikö lihan ja maidon kulutusta vähentää verottamalla? Entä olisiko meidän nopeasti luovuttava diesel- ja bensiinikäyttöisistä autoista ja metsitettävä peltoja hiilinieluiksi?

Ilmastopolitiikasta on tullut keskeinen vaaliteema.

– Puolueet ovat suorastaan lähteneet laukalle. Kilpaillaan siitä, kuka keksii vetävimmät teemat, toteaa valtio-opin professoriIlkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta.

Linjaukset maidon ja lihan verottamisesta, hakkuiden rajoittamisesta sekä suoranaisista kielloista turpeen energiakäytön ja turkistarhauksen kohdalla ovat olleet Ruostetsaaren mukaan aika kovia.

Syyllistäminen aiheuttaa pelkoa ja ärtymystä siitä, että valtio puuttuu ihmisten elämäntapaan.

– Kahdeksan puoluetta on haluaa kiristää ilmastotavoitteita. Samalla ne syöttävät suoraan perussuomalaisten lapaan. Puolue vetää muista poikkeavaa linjaa: täällä ei ratkaista globaaleja ongelmia eikä ihmisten syyllistäminen kannata.

Vallankäytön ja energiapolitiikan tutkimukseen erikoistuneen Ilkka Ruostetsaaren mukaan ilmastokeskustelussa sysätään vastuuta kuluttajille.

– Syyllistäminen aiheuttaa pelkoa ja ärtymystä siitä, että valtio puuttuu ihmisten elämäntapaan.

SDP:n tilanne on mielenkiintoinen.

– Puolue on hakkuukannoissaan puun ja kuoren välissä. Se kilpailee samoista äänistä vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa. Kumartaessaan vasemmiston ja vihreiden suuntaan se samalla pyllistää ammattiyhdistysliikkeen suuntaan, jossa on huoli teollisuuden työpaikoista.

– Linja onkin ollut epäselvä. En usko, että hakkuita voidaan vähentää, koska seuraavaksi kysytään mitkä tehtaat suljetaan. SDP ei voi unohtaa työllisyysnäkökulmaa.

Maaseudun tulevaisuuden näkymät ovat ristiriitaiset.

– Väestökehitys huolestuttaa. Syntyvyys vähenee eikä työperäistä maahan muuttoa ole riittävästi. Kehitys kuitenkin edellyttää väestönkasvua, Ilkka Ruostetsaari muistuttaa.

– Valtionhallinnon leikkaukset ja maatalouden kannattavuusvaikeudet leikkaavat maakuntien elinvoimaa. Tämän ohella aluekehitys ei ole ollut politiikan painopisteenä. Sotekin jäi tekemättä. Miten pienet kunnat selviävät jatkossa sosiaali- ja terveysmenoistaan.

Vaakakuppiin löytyy myös myönteistä.

– Biotalous on mahdollisuus maaseudulle. Ehkä biotaloudesta saadaan vielä perinteistä maa- ja metsätaloutta tukevaa liiketoimintaa. Esimerkiksi biokaasun tuottamista maatilamittakaavassa tai keskitetysti.

– Biopolttoaineisiin tosin liittyy ideologista latausta: sähköautoilusta puhutaan lämpimästi, mutta biodieseliin ja etanoliin suhtautumisessa on ympäristöväellä varauksellisuutta. Turve työllistää maaseudulla, mutta se tullaan polttoaineena ajamaan alas.

Professorin mukaan hiilinieluille tuskin löytyy maksajaa.

– Kuka maksaisi maan- ja metsänomistajien tekemästä hiilensidonnasta? Valtio eli me veronmaksajat, muita ei taida olla tarjolla. Valtion taloustilannetta ajatellen epäilen toteuttamiskelpoisuutta.

Oikean laidan puolueet ovat jääneet ilmastokeskustelussa muiden varjoon.

– Varsinkin keskusta on ollut enemmän puolustuskannalla. Keskusta ja kokoomus eivät ole onnistuneet profiloitumaan vasemmiston ja perussuomalaisten hallitessa ilmastokysymyksiä.

– Nuorten parissa on vihreiden ja perussuomalaisten kannatus vahvaa. Ilmastokeskustelussa perussuomalaiset tarjoavat selkeän vastavoiman, Ilkka Ruostetsaari arvioi vaalikeskustelua.

KOMMENTTI