Ulkomaat

Iranin hyökkäyksessä Israel sai yllättävää tukea, kertoo suurlähettiläs Nina Nordström – Näin maassa suojaudutaan jatkuvilta raketti-iskuilta

Suurlähettiläs Nina Nordström on joutunut lähes päivittäin reagoimaan raketti-iskuhälytyksiin Tel Avivissa. Aikaa suojautua on vain kymmeniä sekunteja.

Suomen Israelin-suurlähettiläs Nina Nordström on reilut puoli vuotta sitten alkaneella kaudellaan päätynyt maailmanpolitiikan polttopisteeseen todistamaan Hamasin yllätyshyökkäystä Israeliin ja sen seurauksia.

Tuoreimpana Lähi-idän mahtivaltio Iran iski lennokeilla ja ohjuksilla Israeliin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Israelin ja sen liittolaisten ilmatorjunta torjui iskun pääosin.

– Uutta ja täysin erilaista on se, että Iran ensimmäistä kertaa hyökkäsi omalta maaperältään Israelin maaperälle. Aiemmin Iran on pyrkinyt hyödyntämään erilaisia välikäsiä, kertoo Nordström.

Maat ovat olleet vihollisia Iranin islamilaisesta vallankumouksesta alkaen vuonna 1979. Iran on ilmoittanut tavoitteekseen tuhota Israelin valtion. Israelilla ja Iranilla ei ole keskenään maarajaa.

Iranin rahoituksella ja sen puolesta sotivia välikäsiä ovat muun muassa Hamas Gazassa, Hizbollah Libanonissa ja Huthit Jemenissä.

Yllättävää tukea Jordanialta

Iranin ilmaiskun aikana Israel sai yllättävää tukea arabinaapuriltaan.

– Jordania sulki ilmatilansa ja auttoi Israelin ilmapuolustusta. Se on yksi poliittisesti mielenkiintoisimmista asioista, mitä on tapahtunut, Nordström arvioi.

Jordanian apu juontaa juurensa pidempiaikaiseen naapurimaiden välien liennytykseen. Aiemmin Jordania ja Israelkin ovat sotineet vastakkain.

Israelin Egyptin ja Jordanin kanssa viime vuosisadalla solmimat rauhansopimukset ovat toimineet.

– Ne ovat esimerkkejä siitä, että kyllä Lähi-idässä pystytään löytämään ratkaisuja, Nordström sanoo.

Mielenkiintoista oli myös se, että Iran oli selkeästi varoittanut lennokki- ja ohjusiskusta naapurimaitaan sekä Yhdysvaltoja ja Israelia.

– Se oli eleenä aika harkittu asia. Oli uhottu ja piti toimia. Toisaalta se oli hyvin rankka, reippaasti yli 300 droonia ja erilaisia ohjuksia ammuttiin. Missään muussa kontekstissa kuin maata vastaan, jolla on erinomaisen hyvä ilmapuolustusjärjestelmä, se olisi ollut täysi katastrofi.

Vain sekunteja ehtiä suojaan

Gazan sodan jatkuminen näkyy israelilaisten arjessa siten, että rakettihälytyksiä on tullut lähes päivittäin, kun niitä ovat ampuneet terroristijärjestöt Hamas etelässä Gazasta ja Hizbollah pohjoisesta Libanonista. Nyt hyökkäysten tahti on hieman hiipumassa.

Iskuilta suojautumisen on kokenut myös suurlähettiläs Nina Nordström, jonka asemapaikka on Tel Avivissa Israelissa.

– Kadunvarsilla on hälytyssireenit, mutta itsellänikin on useampi applikaatio puhelimessa, jotka soivat, kun tulee raketti-iskuja. Hamasin raketti-iskuun on 90 sekuntia aikaa reagoida, kun on Tel Avivissa, mutta lähempänä Gazaa se voi olla vain 10 sekuntia tai 40 sekuntia. Israel on hyvin pieni maa.

Aikaa ei ole paljon, ja on päästävä suojaan, jos isku osuisi kohdalle.

– Jos ollaan rakennuksessa, jossa on suojahuone, mennään siihen. Niin ollaan tehty suurlähetystössä viime syksynä lähes joka päivä, Nordström kertoo.

– Jos on vanhempi rakennus, normaalisti mennään rappukäytävään. Ne ovat Israelissa usein ikkunattomia. Kadulta hakeudutaan rappukäytäviin, siksi niiden ovet pidetään auki.

Maantiellä ei ole tarjolla rakennuksen suojaa raketti-iskun aikana.

– Silloin autosta juostaan ulos ojanpenkkaan ja suojaudutaan sen pohjalle. Vaarana on, että auto räjähtäisi osumasta.

Jatkuva raketti-iskun uhka vaikuttaa Nordströmin mukaan yhteiskuntaan ja siitä keskustellaan paljon.

– Kyllä se varmasti ihmisiin vaikuttaa ja tuottaa huolta lapsista ja vanhuksista. Tietynlaista tottumistakin tapahtuu.

Israel harkitsee vastatoimia Iranille

Toistaiseksi Israelin sotakabinetti pohtii, kuinka vastataan Iranin ilmaiskuun. Maa on kuitenkin aivan toisen luokan vastustaja kuin välikädet.

Tärkein liittolainen Yhdysvallat ja muut länsimaat kuten Suomi ovat tuominneet iskun ja pyytäneet Israelia välttämään eskalaatiota.

– Presidentti Alexander Stubb ja ulkoministeri Elina Valtonen ottivat hyvin selvästi kantaa ja tuomitsivat Iranin iskun. Suomi selkeästi näkee, että liennytys ja kaikki toimet, jotka voivat estää eskalaation, ovat nyt tärkeitä, Nordström sanoo.

Israelissa jatkotoimet eivät myöskään ole selvät. Sotakabinetin oppositiojohtaja Benny Gantz on Nordströmin mukaan tuonut esille, että Israel voisi kasata Lähi-idässä uutta liittoumaa Irania vastaan.

Se voisi olla osa Israelin ja arabimaiden välien normalisoitumista ja vähentää Iranin tukea. Normalisointiprosesseilla on pyritty eroon vihollisuuksista, kuten Jordanian ja Egyptin kanssa on onnistuttu.

– Voi toivoa, että normalisointiprosessit voisivat päästä liikkumaan uudella tavalla, Nordström sanoo.

"Jos ollaan rakennuksessa, jossa on suojahuone, mennään siihen. Niin ollaan tehty suurlähetystössä viime syksynä lähes joka päivä."Nina NordströmSuurlähettiläs, Tel Aviv