Paikallisuutiset

Kauriskolarit kasvussa, hirvikolareissa pieni lasku – Joka kymmenes hirvikolari johtaa henkilövahinkoihin

Hirvet ovat toiseksi suurin onnettomuuksien aiheuttaja maanteiden onnettomuustilastoissa. Koko maassa tapahtuu vuosittain vajaa 2000 hirvikolaria, joissa loukkaantuu noin 150 henkilöä ja kuolee kahdesta kolmeen henkilöä.

– Noin 23 prosenttia kaikista maanteiden onnettomuuksista on hirvien aiheuttamia Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen alueella. Viime vuonna hirvikolareissa loukkaantui 22 henkilöä, kertoo liikenneturvallisuusasiantuntijaKjell Lind Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksesta.

Keski- ja Etelä-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan maakuntien kaikilla teillä sattui ely:n mukaan 667 hirvieläinkolaria viime vuonna. Kauriskolareita sattui 316 ja hirvikolareita 257. Valkohäntäpeuran kanssa kolaroitiin 94 kertaa.

– Hirvikolareiden määrä laski hieman, mutta on edelleen korkea, varsinkin 8-tiellä. Pahin osuus on Vaasasta pohjoiseen, melkein koko matka Uuteenkaarlepyyhyn saakka, Kjell Lind toteaa.

Keskimäärin joka kymmenes hirvikolari johtaa henkilövahinkoihin ja joka kolmassadas hirvikolari johtaa kuolemaan. Heino Heikkinen LiikennejärjestelmäpäällikköPohjois-Pohjanmaan ely-keskus.

Pohjois-Pohjanmaalla hirvikolarien määrä samoin pieneni lievästi aiemmasta.

– Hirvikolareita, joissa poliisi kävi paikalla, tapahtui 151, kun edellisenä vuonna oli 217 hirvikolaria. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei onneksi ollut. Niin käy parin vuoden välein. Keskimäärin joka kymmenes hirvikolari johtaa henkilövahinkoihin ja joka kolmassadas hirvikolari johtaa kuolemaan, tiivistää liikennejärjestelmäpäällikköHeino Heikkinen Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta.

Hirvikolarien määrässä on vuotuista vaihtelua, jonka suurin selittäjä on hirvikannan koon vaihtelu.

– Tienpitäjän kannalta kaikki onnettomuudet ovat liikaa ja paras hirvikannan määrä on alle kolme hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Hirvien vuodenkierto aiheuttaa ongelmia, sillä niiden on ylitettävä 8-tie kahdesti vuodessa mennessään rannikon kesälaitumille ja palatessaan sisämaan talvilaitumille.

Hirvikannat ovat Heikkisen mukaan edelleen korkeita esimerkiksi Ylivieskan ja Kärsämäen ympäristössä. Ylivieskassa hirvikolarien määrä laski hieman edellisvuoden yhdestätoista yhdeksään ja Kärsämäellä pysyi samalla tasolla, noin yhdeksässä kolarissa viime vuonna.

Lyhyellä matkaa Kokkolan eteläpuolella on tapahtunut 13 hirvionnettomuutta viimeisten viiden vuoden aikana.

– Kälviältä itään on ollut 20 hirvikolaria ja Kannuksen puolella viisi kolaria viiden vuoden mittaan. Alueen hirviporukat ovat vetäneet hirvinauhaa Kannuksen ja Kälviän välille, jospa ne vähentäisivät onnettomuuksia, liikenneturvallisuusasiantuntija Kjell Lind toivoo.

Tienpitäjän tavoitteena on, että Pohjanmaan maakunnissa päästäisiin alle 200 hirvikolarin vuodessa.

– Vuosituhannen alussa kolareita oli yli 300 vuodessa, josta on sentään tultu alaspäin. Hirvien talvikannan tiheyden tulisi olla 2,5 hirveä tuhatta hehtaaria kohti, kun se nyt vaihtelee Keski-Pohjanmaalla 3,4 – 4 hirveä tuhatta hehtaaria kohti.

8-tien varressa on pahimmilla paikoilla on yritetty parantaa liikenneturvallisuutta raivaamalla metsää tienvarresta.

– Hirvivaroitusmerkit on syytä ottaa huomioon. Ne ovat paikoilla, joissa kolareita tapahtuu. Emät karkottavat näihin aikoihin viime vuoden vasojaan, jotka voivat olla liikkeillä missä vaan, Kjell Lind muistuttaa.