Paikallisuutiset

Käykö Vattajan ampuma-alue liian pieneksi? Kalajoelle asti kellui ohjusten osia – Kokkolan Ruotsalossa asuva Sanna-Maija Kauppi kertoo pelkäävänsä välillä, Puolustusvoimien mukaan siihen ei ole syytä

Kokkola

Ruotsalossa, tismalleen Kokkolan keskustan ja Lohtajan Vattajan puolivälissä, asuvaSanna-Maija Kauppi pitää tilannetta naurettavana.

Hän puhuu Puolustusvoimien ampumaharjoitusten vaara-alueista: kun Vattajanniemellä ammutaan, ulottuu vaarallinen alue yleensä Krunnin ja Tupalaakan saarille sekä Karhin Hakunnin uimarannalle.

– Onko Paskalaakassa turvassa, jos Tupalaakassa ei ole?

Kaupin kysymys on retorinen. Ammuntojen vaara-alueen reunalla sijaitseva Tupalaaka on osa saarien rivistöä Ruotsalon Pirskerin edustalla. Kaupin perheen kesämökki sijaitsee Pirskerissä.

Lisäksi hänen äitinsä omistaa mökin Krunnissa.

– Ampumaharjoitusten aikaan Puolustusvoimat maksaa krunnilaisille pientä korvausta aiheuttamastaan melusta ja alueen mahdollisesta sulkemisesta. Ainakin minä kunnioitan turvarajoja. Mieluummin olen poissa laajemmaltakin alueelta ammuntojen aikaan, Kauppi kertoo.

Syyskuussa Puolustusvoimat ampui meripuolustuksen asejärjestelmillä Vattajanniemellä.

Vaarallinen alue ulottui kaksitoista kilometriä merelle Ohtakarin ja Tupalaakan välisellä alueella.

Harjoitusten jälkeen kalajokisetMatti Anttiroiko ja Marko Annala löysivät Kalajoen Leton rannalta kaksi meritorjuntaohjuksen lähtömoottoria. Paikka on kaukana vaara-alueen reunasta.

Viime viikolla Anttiroiko ihmetteli Keskipohjanmaalle, onko Vattajan ampuma-alue käymässä liian pieneksi kasvaville aseille?

Keskipohjanmaa kysyi asiaa pääesikunnasta, josta Puolustusvoimien tehtävien toteuttamista johdetaan. Kysymyksiin vastasi tiedottajaTiina Möttönen sähköpostitse.

Onko Vattaja käymässä pieneksi?

– Puolustusvoimien tällä hetkellä käytössä olevat ampuma-alueet mahdollistavat käytössämme olevilla aseilla ampumisen, Möttönen kirjoittaa.

Sanna-Maija Kauppi, joka toimii Ruotsalon kyläyhdistyksen varapuheenjohtajana ja kokoomuksen varavaltuutettuna Kokkolassa, kertoo pohtineensa ampuma-alueen rajoja etenkin Kalajoella tehtyjen löytöjen jälkeen.

– Mikään rahallinen ei korvaa sitä, jos joutuu pelkäämään, mitä taivaalta tulee. Vattajalla arvot painivat keskenään. Alue on varmasti kallisarvoinen Puolustusvoimille, mutta samalla pitäisi muistaa kaikkien yhteinen hyvä. Paikka ammunnoille on täysin väärä, Kauppi sanoo.

Mutta olivatko ohjusten lähtömoottorit tupsahtaneet Kalajoelle taivaalta?

Tiina Möttösen mukaan meritorjuntaohjusten moottorit olivat pudonneet ammunnan jälkeen mereen, vaara-alueen sisälle.

– Ne ovat kelluneet ja ajelehtineet rantaan, josta siviilit ovat ne löytäneet.

Moottorien noutaminen annettiin poliisin tehtäväksi virka-apupyyntönä. Möttösen mukaan nyt moottorit ovat puolustusvoimien hallussa.

Merivoimien tiedotuspäällikköAnnele Apajakari kommentoi Keskipohjanmaalle sähköpostitse, että suunta, joka varoilmoituksissa ilmoitetaan, on ammuntasuunta.

Hän kirjoittaa, että takavaara-alueelle ei ole pääsyä: Sinne ei voi eksyä vahingossa.

Puolustusvoimat pyrkii paikantamaan meritorjuntaohjuksista irtoavat osat heti ampumisen jälkeen. Syyskuussa osat kuitenkin katosivat.

Tiina Möttönen, miksei paikannus onnistunut?

– Lähtömoottorit irtoavat ammunnassa ohjuksesta, kuten nytkin on käynyt. Ammunnan vaarallinen alue tyhjennetään kaikesta toiminnasta ammunnan ajaksi. Näin ollen suhteellisten pienten lähtömoottorien tarkkaa putoamispaikkaa ei välttämättä kyetä havaitsemaan tarkasti. Irronneet osat pyritään paikantamaan heti ampumisen jälkeen, mutta aina se ei ole mahdollista.