Paikallisuutiset

Kemiläiset Hannu Salo ja Arto Koivumaa huomasivat, että tänä kesänä on turha lähteä merta edemmäs purjehtimaan – He vierailivat Kokkolassa ensimmäistä kertaa

KOKKOLA

Purjehduskesä on ollut ikimuistoinen. Kausi alkoi leudon talven takia aikaisin. Koronan takia veneilijät ovat liikkuneet pääasiassa kotimaan rannikolla.

Suomenlahden ja Länsi-Suomen merivartiostolla onkin ollut tänä vuonna enemmän tehtäviä kuin vuosikymmeneen. Huvialuksia on ollut liikkeellä erityisen paljon kesäkuun alusta alkaen.

Kokkolan ja Pietarsaaren purjehdusseurojen vierasvenesatamissa on riittänyt vieraita, pääosin kotimaasta.

Käyväthän autoilijat Ruotsin puolella ostamassa nuuskaa. Purjehtija Hannu Salo

Taivas alkaa valjeta aamuisen sateen jäljiltä Kokkolan Mustakarilla. Vierasvenelaiturissa on ankkuroituna vain kaksi venettä.

Veneilykesän kiivain sesonki alkaa olla ohi, koska useimmat suomalaiset ovat palanneet työpaikoille ja kouluihin.

Purjeveneen salongista pilkottaaHannu Salon pää. Hän kutsuu vierailijoita astumaan 11-metriseen purjeveneeseen.

Mukana purjehduksella onArto Koivumaa. Kemiläismiehet saapuivat Kokkolaan edellisenä yönä. Matka on sujunut hyvin. Keskinopeus on ollut noin viisi solmua.

– Välillä olemme onnistuneet luovimaan kiitettävästi, mutta paljon on jouduttu ajamaan myös koneella, kun tuuli on ollut täysvastainen, Salo kertoo.

Meneillään oleva purjehdus on heidän toinen yhteispurjehdus tänä kesänä. Edellinen matka suuntautui Ruotsin puolelle. Salon mukaan Ruotsiin purjehtimista voi verrata automatkailuun.

– Käyväthän autoilijat Ruotsin puolella ostamassa nuuskaa, viiniä ja olutta, huomauttaa Salo.

Kemiläismiehet panivat merkille, ettei arkielämä ollut entisellään naapurimaassakaan.

– Yleensä ruotsalaiset kokoontuvat yhteisen pöydän äärelle ruokailemaan, mutta nyt kaikki olivat omissa oloissaan, Salo kertoo.

– Sanotaan, että ruotsalaiset ovat hoitaneet asioitaan väärin, mutta ainakin pohjoisessa he ovat ymmärtäneet tilanteen. Käytännössä elämä on samanlaista kuin Suomenkin puolella, Koivumaa lisää.

Länsi-Suomen merivartioston mukaan huviveneilijät on vapautettu rajatarkastuksista, koska ainoa rajatarkastuspaikka Pohjanlahdella on Maarianhamina.

Ruotsalaisveneilijät ovat saaneet suomalaissatamissa pitkiä katseita osakseen, koska koronatilanne Ruotsissa on huonompi kuin Suomessa.

Kemissä vierasvenesataman lipputankoon noussut Ruotsin lippu herätti heti keskustelua sosiaalisessa mediassa.

– Sitten selvisi, että kyseinen vene on suomalaisomistuksessa, kertoo Salo.

Purjehtijoiden todelliset ”mansikkapaikat” sijaitsevatkin Ruotsin puolella. Pohjois-Ruotsissa voi purjehtia yli tuhannen saaren keskellä.

– Kun Kemistä lähtee Ruotsin puolelle, valtakunnan rajan kohdalla tulee kymmenen metriä enemmän vettä veneen alle. Se on aivan hassua, sanoo Salo.

Saarten välissä on riittävästi syvyyttä purjehtimiseen, toisin kuin Suomen puolella. Satamapaikoista ei Ruotsissa ole pulaa.

– Pelkästään Kalixin ja Luulajan saaristossa on noin sata rantautumis- tai satamapaikkaa, kun niitä on Suomen puolella vain neljä, Koivumaa vertaa.

Kemistä on helppo lähteä purjehtimaan niin Ruotsin kuin Suomenkin rannikkoa pitkin. Pohjois-Ruotsin rannikko on suosittu kohde suomalaispurjehtijoiden joukossa.

– Sanoisin, että puolet siellä liikkuvista purjehtijoista tulee Suomesta, Salo arvioi.

Salo aloitti purjehtimisen kevytveneellä vuonna 1973. Muutaman vuoden kuluttua hän vaihtoi sen pietarsaarelaiseen Avanceen, jolla oli pituutta 24,5 jalkaa.

– Sillä veneellä seilattiin mamman kanssa, kunnes pojan syntymän jälkeen purjehtiminen jäi vähemmälle. Sitten ryhdyin yrittäjäksi, ja minulla meni seuraavat 23 vuotta pelkästään töissä ilman että näin venettä.

Parin epäonnistuneen venekaupan jälkeen vuonna 2011 hän päätyi ruotsalaiseen Najadiin, joka hänellä on nykyisin.

– Nyt olen tyytyväinen, Salo toteaa.

Myös Koivumaa on kokenut purjehtija. He ovat vuosittain käyneet Kroatiassa purjehtimassa, mutta tänä kesänä reissu jäi koronan takia tekemättä.

– Parempi veneihminen hän on kuin minä. Henkilökemiat toimii kivasti, Salo sanoo.

He aikovat tutustua Kokkolan kaupunki ja ruokailla Mustakarilla. Purjehtijoiden aikataulu on väljä, koska kiireettömyys on olennainen osa lajin filosofiaa.