Paikallisuutiset
Koivujen voimakkaan siitepölykauden jälkeen on heinien vuoro kukkia – Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Anne Vuorenmaa: "Allergialääkkeet eivät aiheuta väsymystä, vaan sen saa aikaan itse allergia"
Lepät, koivut, heinät ja pujot. Ne kaikki kukkivat kerran vuodessa ja pölläyttävät samalla ilmoille valtavat määrät siitepölyä. Kun kevyet siitepölyhiukkaset päätyvät allergisen ihmisen limakalvoille, saadaan tulokseksi vuotava nenä, kutisevat silmät ja loputon määrä aivastuksia.
Tämän vuoden siitepölykaudesta ennustettiin voimakasta, ja ennuste piti paikkansa ainakin koivun osalta. Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntijaAnne Vuorenmaan mukaan ilmassa on ollut niin paljon koivun siitepölyä, että sellaisetkin ihmiset, jotka eivät tavallisesti saa minkäänlaisia oireita, ovat reagoineet.
– Suomalaisista noin 20 prosenttia on allergisia siitepölylle, ja suurin osa heistä reagoi nimenomaan koivun siitepölyyn, Vuorenmaa kertoo.
Tällä hetkellä koivu on kuitenkin lopettelemassa kukintaansa Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Koivun siitepölylle allergiset voivat siis huokaista helpotuksesta, mutta heinien siitepölyyn reagoivien täytyy alkaa valmistautua tulevaan kauteen. Heinät nimittäin aloittelevat kukintaansa, ja niiden siitepölyä tulee leijumaan ilmassa vielä elokuussakin.
– Kausi kestää pitkään, koska Suomessa kasvaa 40 allergisoivaa heinälajia, jotka kukkivat eri aikoihin, Vuorenmaa selventää.
Lepät ja pähkinäpensaat ovat jo kukkineet, mutta koivujen ja heinien jälkeen kukkii vielä pujo. Se voi aiheuttaa allergiaoireita ensimmäisiin yöpakkasiin saakka.
– Mäntykin kukkii parhaillaan, mutta sen siitepöly allergisoi todella harvoin. Syytä tähän ei tiedetä.
Yleensä siitepölyallergia aiheuttaa oireita hengitysteissä ja silmissä. Nuhan, aivastelun, tukkoisuuden, yskän ja silmien kutinan lisäksi allergia saattaa aiheuttaa myös voimakasta väsymystä. Mikäli oireilu on jatkuvaa, voidaan allergiaa hoitaa erilaisilla lääkkeillä.
Vuorenmaan mukaan allergialääkkeet ovat harmittomia ja helppoja. Jos antihistamiinitabletit eivät riitä, voi käyttöön ottaa nenäsumutteita ja silmätippoja.
– Hyllystä pitää valita kortisonipohjainen nenäsumute, joka hillitsee limakalvojen allergista tulehdusta. Flunssasumutteet avaavat nenää, mutta eivät hoida allergiaa.
Lääkkeitä on käytettävä säännöllisesti eikä vain oireiden ilmaantuessa.
– On myös hyvä tiedostaa, että allergialääkkeet eivät aiheuta väsymystä, vaan sen saa aikaan itse allergia. Elimistö väsyy, kun se joutuu puolustautumaan koko ajan siitepölyä vastaan, Vuorenmaa kertoo.
Jos elimistöä haluaa rasittaa mahdollisimman vähän, kannattaa ulkoilla aamulla, myöhään illalla tai heti sateen jälkeen. Ilmassa on eniten siitepölyä tuulisella ja aurinkoisella säällä sekä juuri ennen sadetta. Myös ukkosmyrsky moninkertaistaa ilmassa olevan siitepölyn määrän.
Lähteet: Allergia-, iho- ja astmaliitto, Hengitysliitto ja Turun yliopiston Norko-siitepölytiedotus.
Anne Vuorenmaa
Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija
Näin vähennät altistumista
Ulkoile aamuisin, iltaisin tai sateen jälkeen.
Poista pujot pihapiiristä ennen niiden kukintaa.
Vältä ikkunatuuletusta pahimpaan siitepölyaikaan.
Älä kuivata pyykkiä ulkona.
Huolehdi viikkosiivouksesta.
Lähde: Allergia-, iho- ja astmaliitto sekä Hengitysliitto
Lepät ja pähkinäpensas: Ovat kevään ensimmäisiä allergiaoireiden aiheuttajia. Terva- ja harmaalepän kukinta alkaa jo maaliskuun puolessa välissä. Pähkinäpensaita esiintyy Suomessa luonnonvaraisina vain lounais- ja etelärannikoilla.
Koivut: Ovat Suomen tavallisimpia siitepölyallergian aiheuttajia. Koivujen kukinta ajoittuu huhti-kesäkuulle. Koivujen kaataminen omasta pihapiiristä on turhaa, sillä koivun siitepöly kulkeutuu kaikkialle.
Muut lehtipuut eli haapa, poppeli, pajut, vaahtera, saarni, lehmus, tammi ja jalavat: Aiheuttavat oireita vain harvoille.
Havupuut eli kuusi, mänty ja kataja: Siitepölymäärät ovat suuria, mutta allergia hyvin harvinaista.
Heinäkasvit: Ainakin 40 lajia tuottaa allergisoivaa siitepölyä. Heinäallerginen saa oireita niistä kaikista. Kukinta voi alkaa jo toukokuun lopulla ja jatkuu elokuun loppuun, mutta yleensä heinäkuu on pahinta aikaa.
Nurmipuntarpää tuottaa paljon siitepölyä.
Jukka Lehojärvi
Viljakasvit: Juhannuksen aikaan kukkiva ruis on tuulipölytteinen eli se aiheuttaa oireita heinäallergisille. Muut viljakasvit ovat itsepölytteisiä eli ne eivät aiheuta oireita.
Pujo: Teiden varsilla ja joutomailla kasvava rikkakasvi. Koska pujon siitepöly ei lennä kovin kauas, allergiaoireita saa yleensä vain kasvuston läheisyydessä. Kukkii loppukesällä. Kannattaa kitkeä pihapiiristä hyvissä ajoin ennen kukintaa.
Puutarhan ja kasvihuoneiden kukat: Ovat suurimmaksi osaksi hyönteispölytteisiä eli eivät aiheuta suurimmalle osalle minkäänlaisia oireita. Allergia voi kehittyä puutarhatyöntekijöille tai floristeille, jotka altistuvat kukkien siitepölylle jatkuvasti.
Kedoilta ja niityiltä poimitut kukat: Aiheuttavat oireita, koska kukissa on tuulipölytteisten kasvien siitepölyä.
Ulkomaiset lajit: Välimeren maissa allergiakasveihin kuuluvat muun muassa oliivipuu, sypressi, plataani ja tuoksukki. Allergian kehittyminen vaatii kuitenkin useamman vierailun Välimeren maissa.
Mistä kahvipöydissä juuri nyt puhutaan?
Kotimaa
