Paikallisuutiset

Kokkaus kahteen yhtiöön Pohjois-Suomessa – Säästöt hallinnosta, ateriapalvelut jatkuvat ennallaan: Katso videolta, kuinka kunnan ja sotepalveluiden ruoat valmistetaan Ylivieskassa

Hyvinvointialueen ja kuntien isojen yhtiöiden perustamisasiakirjat allekirjoitetaan tiistaina Oulussa

Kuntien ateria- ja siivouspalvelut mullistuvat kerta laakista vuoden vaihtuessa Pohjois-Pohjanmaalla puolella. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja valtaosa alueen kunnista perustavat suuret yhteiset yhtiöt tuottamaan alueelle toimintojensa kaikki ateria- ja siivouspalvelut.

Yhtiöitä perustetaan kaksi. Pohjoinen In house yhtiö ja Eteläinen In House yhtiö näkevät päivänvalon 1.1.2023. Eteläinen toimii Keskipohjanmaan vaikutusalueen pohjoisosissa lähinnä Kala- ja Pyhäjokilaaksoissa. Pohjoinen taas pohjoisempana aina Kuusamoon saakka ulottuvalla alueella. Maakunnan pääkaupunki Oulu jatkaa näistä yhtiöistä irrallaan oman Löökinsä kanssa. Lööki tuottaa Oulun sote-ruokapalvelut sekä ateriat muun muassa kouluihin ja varhaiskasvatukseen.

Katso oheiselta videolta miten ateriapalvelut valmistetaan Ylivieskan kaupungissa nykyään ja myös tulevaisuudessa, kun uusi yhteisyritys aloittaa. Tilannetta selostaa Ylivieskan kaupungin keskuskeittiön palveluesimies Marjukka Säisä. Ylivieskan iso ja tehokas keskuskeittiö on valmistunut muutama vuosi sitten. Sen rinnalla toimii terveyskeskuksessa pienempi valmistuskeittiö.

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

In house yhtiö tarkoittaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ateria- ja puhtauspalvelujohtajanTanja Kosken mukaan julkista yhdyspintayhtiötä. Muulla kuin In house -yhtiön avulla kunnat ja hyvinvointialue eivät olisi voineet muodostaa yhteistä tukipalveluyksikköä.

– Hankintalain mukaan esimerkiksi kunnat eivät olisi voineet olla hyvinvointialueen aterioiden ja siivouspalveluiden tuottajia. Tämän vuoksi piti perustaa erillinen julkispalveluja tuottava ja kahdessa julkisessa organisaatiossa toimiva yhtiö, Koski toteaa.

– Nämä In house yhtiöt eivät saa tuottaa palveluita muille kuin omalle organisaatioille. Olemme hakeneet ennakkopäätöstä arvonlisäveroratkaisulle ja nähtävästi sen myös saamme, Koski kertoo.

Perusteilla olevien yhtiöiden volyymi on valtava ja sen rinnalla kalpenee moni yksityisillä markkinoilla oleva yhtiö. In house Eteläinen tuottaa tuhansia aterioita päivässä ja sen liikevaihto nousee vuositasolla 25 miljoonaan euroon. Pohjoisen yhtiön liikevaihto on vakuuttava sekin, yli 8 miljoonaa.

Suuri rahaliikenne selittyy Kosken mukaan isoilla ateriamäärillä ja suurilla puhtaana pidettävillä kiinteistöillä. Lähes jokaisessa kunnassa sijaitsevassa valmistuskeittiössä aterioita valmistetaan ja jaetaan paitsi sote-palveluihin terveyskeskukseen, palveluasumiseen ja kotihoitoon myös varhaiskasvatukseen ja kouluille.

– In house konsepti soveltuu ensi sijassa kuntiin, joissa on yhteinen keskuskeittiö, joka palvelee niin soten kuin kunnan ateriapalveluita. Näissä kunnissa saavutetaan suurin synergiaetu. Nykyiset valmistuskeittiöt jäävät toimimaan nykyisessä laajuudessa ja siten varmistetaan lähiruoan saatavuus ja ruokapalvelun turvallisuus. Samoin aterioiden kuljetusmatkat jäävät lyhyiksi. Itse asiassa varsinaisessa keittiö- ja siivoustyössä harva asia muuttuu, sillä kunnissa keittiötoimintaa on keskitetty yhteen keskuskeittiöön ja vastaavasti useampaan jakelukeittiöön jo aiemmin.

– Säästöä ja tehokkuutta tulee hallinnon kevenemisen kautta. Yhdessä yhtiössä on yksi hallinto ja tuotannon suunnittelu. Samalla voimme satsata laatuun, sekä lähiruokaan ja varmistamme osaltamme ruoantuotannon tärkeän huoltovarmuuden, Koski tuumaa.

Faktaa lukiessaan moni havaitsee, että In house Eteläisen kuntajoukosta puuttuvat Kalajoki, Siikalatva, Merijärvi, Kärsämäki ja Reisjärvi. Muun muassa Kärsämäki ja Reisjärvi ovat ulkoistaneet ateriapalvelunsa ja siksi organisaatio ei houkutellut. Kalajoella taas olemassa olevat keittiöt vastasivat parhaiten kaupungin omaan tarpeeseen.

– Niin, mitään pakko tähän yhtiöön ei ollut kunnilla lähteä. Kunnat kuitenkin näkivät järkeväksi yhdistää peruskunnan ja soten tukipalvelut yhteen organisaatioon. Samalla sote-kiinteistöjen ja koulujen tilat tulevat nyt yhteisen puhtauspalveluorganisaation alaisuuteen, Koski kertoo ja toteaa, että vuodenvaihteessa kuntien ja nykyisten soten yhteistoiminta-alueiden ateria- ja puhtauspalveluhenkilökunta siirtyy vanhoina työntekijöinä uuteen perustettavaan yhtiöön.

Näillä hetkillä eletään ratkaisevia vaiheita. Toukokuun loppuun kunnat antoivat sitoumuksensa lähteä mukaan uusiin yhtiöihin ja tulevana tiistaina allekirjoitetaan yhtiöiden perustamisasiakirjat Oulussa.

– Elämme siis parhaillaan varsin suurten muuten keskellä, Tanja Koski kertoo.